Miten on mahdollista, että Adolf Hitlerin ja natsien toisen maailmansodan aikana innoittama raaka pahuus ja vihan viesti saattoivat tapahtua nykyisellä sivistyksen aikakaudella? Maailmanhistorian ja Raamatun profetian tosiasioitten tulisi iskeä kuin salama tajuntaamme! Ihmiskunta ei ole kuitenkaan oppinut vielä historian oppiläksyä vaan ihmiset nauravat halveksivasti Raamatun profetioille.

Historia ja profetia paljastavat avomielisille, mitä nyky-Saksan elpymisestä seuraa. Hitlerin henki ja hänen viestinsä eivät kuolleet sodan päätyttyä. Ne elävät edelleen ja nostavat pian rumat päänsä ja saattavat maailman vihoviimeiseen taistoon vielä ennen Kristuksen paluuta (Evankeliumi Matteuksen mukaan 24:21–22).

Vuonna 1941, ennen sodan päättymistä, saksalainen kirjailija Emil Ludwig kirjoitti kirjan nimeltä Germans: Double History of a Nation (engl. käännös). Ludwig ei ollut lainkaan hämmästynyt huomatessaan Saksan johtavan kansakuntia toiseen maailmanlaajuiseen yhteenottoon. Hän kirjoitti kirjansa sivulla 484 seuraavasti: “Kansakunta, joka oli tuhansia vuosia kantanut mitä tahansa sille asetettua auktoriteettia, joka ei ollut koskaan taistellut omasta tahdostaan vapautensa puolesta, saavuttaessaan vapauden vastoin tahtoaan pyrki nopeasti takaisin ikeen alle – maailman pitäisi tajuta, että tällä Saksan kansalla kokonaisuudessaan ei ole tapana muuttaa tapojaan. Ensimmäinen virhe, jonka teimme, kun uskoimme [ensimmäisen] maailmansodan jälkeen, että uusi Saksa oli mahdollinen–tämän ensimmäisen virheen tulisi suojella meitä virheen toistamiselta”.

Meidän olisi pitänyt oppia läksymme ensimmäistä maailmansodasta – sodasta, jonka oli määrä lopettaa kaikki sodat. Emme ottaneet oppia. Winston Churchillia vieroksuttiin toista maailmansotaa edeltävinä vuosina, häntä kutsuttiin jopa sodanlietsojaksi. Churchillin ennustuksen mukaisesti natsien sotakoneisto nousi hallitsemaan maailmaa ja tuhosi kaiken sen tielle osuvan. Saksalaiset olisivat päässeet tavoitteensa ilman Churchillin taipumatonta johtajuutta.

Oppivatko saksalaiset sekä loput ihmiskunnasta vihdoin läksynsä?

1950-luvun ihme

Herbert Armstrong kuvasi vuosien 1944 ja 1945 Saksan tuhoa “yhdeksi pahimmista löylytyksistä”, minkä mikään kansakunta on koskaan kokenut. Hän kirjoitti: “Toisen maailmansodan loppuun mennessä kaikki väkiluvultaan yli 50.000 kokoiset Saksan kaupungit saatettiin raunioiksi, lisäksi myös paljon pienempiä kaupunkeja. Kaikkialla Saksassa joka neljäs talo tuli murskatuksi. Suurin osa kaupungeista tuli 80 prosenttisesti tuhotuiksi. Köln ja Essen tuhoutuivat 90 prosenttisesti. Reinin kaikki 29 siltaa tuhoutuivat. Tämä suuri kansa sai kokea sanoinkuvaamattoman tuhon. Sadat tuhannet kodittomat vaelsivat väsyneinä kansalaisten tukkimia valtaväyliä pitkin. Tuhannet laahustivat poikki kenttien ja nukkuivat ojissa. Saksalaiset voitettiin. Sota iski tällä kertaa heidän omaan isänmaahansa” (Plain Truth, elokuu 1959).

Länsimaiden johtajat vakuuttivat kansalaisillemme molemmin puolin Atlanttia, ettei lannistettu Saksa hyökkäisi enää koskaan uudelleen. Franklin Roosevelt ja Winston Churchill allekirjoittivat helmikuussa 1945 dokumentin, jossa amerikkalais-brittiläinen politiikka kävi ilmi: “Meidän joustamaton tarkoituksemme on tuhota Saksan militarismi ja natsismi ja varmistaa, että Saksa ei enää koskaan voi häiritä maailmanrauhaa. Olemme päättäneet riisua aseista ja hajottaa kaikki Saksan asevoimat, hajottaa kaikiksi ajoiksi Saksan pääesikunnan, joka on toistuvasti järjestänyt Saksan militarismin elpymisen, poistaa tai tuhota kaiken Saksan sotalaitteiston; poistaa tai kontrolloida koko Saksan teollisuuden, jota saatetaan käyttää sotatuotantoon … Tarkoituksenamme ei ole tuhota Saksan kansaa, mutta vasta kun natsismi ja militarismi ovat tulleet tuhotuksi juurineen, saksalaiset voivat toivoa saavuttavansa ihmisarvoisen elämään ja paikan kansojen yhteisössä”.

Washingtonin ja Lontoon vakuuttaessa, ettei Saksa enää koskaan iskisi, Herbert Armstrong julisti koko maailmalle Saksan uudelleen noususta.

Huomaa, mitä hän sanoi Yhdistyneiden kansakuntien 9. toukokuuta 1945 raportissaan: “Sota on ohi Euroopassa–onko se? Meidän tulee herätä ja ymmärtää, että juuri nyt on Yhdysvaltain kansallisen historian vaarallisin hetki, sen sijaan että olettaisimme, että nyt meillä on rauha!

“Ihmiset suunnittelevat ylläpitävänsä täällä rauhaa maailmassa, mutta useimmat eivät tiedä, että saksalaisilla on oma suunnitelmansa, kuinka voittaa taistelu rauhasta. Kyllä, sanoin taistelu rauhasta. Tällaista taistelua me amerikkalaiset emme tunne. Tunnemme vain yhdenlaisen sodan. Emme ole koskaan hävinneet sotaa–asevoimasotaa, toisaalta emme ole koskaan voittaneet konferenssia, sillä muiden kansojen johtajat päihittävät meidät taistelussa rauhasta.

“Emme ymmärrä Saksan perusteellisuutta. Jo toisen maailmansodan alusta se harkitsi ja suunnitteli sen varalta, että häviäisi taistelun toisella kierroksella, kuten se hävisi ensimmäisellä. Sillä on huolellinen suunnitelma tällaisen mahdollisuuden, kolmannen kierroksen – kolmannen maailmansodan varalta! Hitler hävisi. Yksi sotakierros Euroopassa on ohi. Natsit ovat menneet maan alle. He oppivat Ranskassa ja Norjassa, kuinka tehokkaasti organisoitu maanalaisliike vaikeuttaa maan miehitystä ja valvontaa. Pariisi vapautettiin ranskalaisen maanalaisliikkeen ja liittoutuneiden armeijan kautta. Nykyinen natsien maanalaisliike on systemaattisesti suunniteltu. He aikovat palata takaisin ja voittaa kolmannella yrityksellä” (Herbert W. Armstrongin omaelämänkerta, osa 2). Hän lausui edelliset sanat vuonna 1945! Vain hyvin harvat ihmiset uskoivat H. Armstrongia tuolloin tosissaan. Edelleen tänään monet pilkkaavat hänen lausumiaan.

Brian Connell kirjoitti Watcher on the Rhine -kirjan vuonna 1957. Hän raportoi kirjansa alussa jo 12 vuotta sodan jälkeen uudesta Saksasta seuraavasti: “Tämän päivän Saksaa on tarkasteltava tarkkaan, jotta löytää näkyviä tappion merkkejä”.

“Täytyy katsoa entistäkin tarkemmin muistaakseen, että totaalisen antautumisen jäykkyystilasta on vain kymmenkunta vuotta.”

Toinen historioitsija kuvasi Saksan hämmästyttävää elpymistä toisen maailmansodan jälkeen 50-luvun “ihmeeksi”. H. Armstrong, joka vieraili Saksassa vuosina 1954 ja 1956, sai todeta ihmeelliset tapahtumat omakohtaisesti.

Kun (Yhdysvaltojen johtamat) länsimaat aloittivat Saksan uudelleenrakentamisen, jopa Konrad Adenauer, toisen maailmansodan jälkeinen saksalaisjohtaja sanoi, että länsimaat “ottivat laskelmoidun riskin”. Hän tunsi oman kansansa. Hän tiesi, että natsismi ei ollut kuollut. Sitä ei koskaan tuhottu, se vain meni maan alle.

Natsismi ei kuollut

Brian Connell tekee yhteenvedon toisen maailmansodan jälkeen kehittyneestä naurettavasta tilanteesta. Kirjassaan hän kirjoittaa keväästä 1947 seuraavasti: “Risova denatsifikaatio - ongelma, joka oli siihen asti ollut liittoutuneiden viranomaisten käsissä, luovutettiin saksalaisille”. Vain kaksi vuotta saksalaisten häviön jälkeen saksalaisten käskettiin itse denatsifikoida itsensä!

Connell nimitti myöhemmin Baijeria esimerkkinä käyttäen Saksan denatsifikaatiota farssiksi. Hän sanoi, että “Baijerin hallinto on pitkälti niiden käsissä, jotka kontrolloivat sitä Hitlerin aikana”. Connellin tutkimus tuki tätä väitettä: “Tilastot osoittavat, että 49 445 virkamiehestä 20 682 kuului natsipuolueeseen tai sen tytärryhmiin. 14 443 erotettiin, mutta palautettiin myöhemmin takaisin työhön. Lähes kaikki poliittisista syistä erotetut 11 000 opettajaa työllistettiin uudelleen edustaen noin 60 prosenttia opetusministeristön henkilöstöstä. Kuusikymmentä prosenttia valtiovarainministeriön 15 000 työntekijästä on entisiä natseja ja 81 prosenttia 924 tuomarista, oikeustuomarista ja syyttäjistä oikeusministeriössä”.

Vieläkin pahempaa on, että vain neljä vuotta siitä, kun liittoutuneet luovuttivat denatsifikaatio- prosessin saksalaisille, “Saksan hallitus ilmoitti virallisesti, että denatsifikaatio-menettely keskeytettäisiin” (ibid.). Tämä natsien natsiviruksesta puhdistamisesta!

Sodan jälkeisen yleisen mielipiteen mukaan natsismi oli edelleen täysissä voimissaan. Roger Eatwell viittasi Fasismi-teoksessaan näihin paljastaviin mielipidemittauksiin: “Vaikka vain noin 10–15 prosenttia väestöstä luokiteltiin kovan luokan natseiksi, tutkijat huomasivat, että voimakas, kauaskantoinen rasismin tunne oli edelleen vallassa. Vuonna 1946 48 prosenttia saksalaisista oli sitä mieltä, että osa roduista oli asenteeltaan sopivampia hallitsemaan kuin toiset; vielä huomattavampaa oli, että vuonna 1949 59 prosenttia oli valmis sanomaan, että natsismi oli hyvä idea, mutta huonosti toteutettu … Harva väitti vastustaneensa hallitusta”.

Useat toiset viime vuosina julkaistut historialliset asiakirjat tuovat lisätodisteita Connellin näytölle siitä, että saksalaiset eivät denatsifkoineet luvatusti. Vuonna 1991 Mark Aarons ja John Loftus julkaisivat kirjan nimeltä Unholy Trinity, Epäpyhä kolminaisuus, joka kertoi, kuinka Vatikaanin sponsoroimat maanalaisverkot salakuljettivat sodan jälkeen laittomasti natsijohtajia ulos maasta. Aarons ja Loftus perustavat päätelmänsä äskettäin julkaistuun lähes 50 vuotta sitten salaiseksi luokiteltuun Yhdysvaltojen tiedustelupalvelun asiakirjaan.

Vuonna 1996 vielä toinen järkyttävä tiedustelupalvelun asiakirja julkaistiin yleisölle. Se paljasti, että kun natsijohtajat tajusivat häviävässä vuoden 1944 sodan, he järjestivät tapaamisen saksalaisten teollisuusjohtajien huipun kanssa etsiessään rahoitusta maanalaiselle natsipuolueelle “niin että vahva saksalainen imperiumi voitaisiin luoda tappion jälkeen”. Tämän salaisen asiakirjan olisi pitänyt saattaa shokkiaallot kaikkiin maailman uutishuoneisiin, mutta vain muutamat käsittelivät sen sisältöä.

Vuonna 1997 Martin Lee paljasti kiehtovassa kirjassaan The Beast Reawakens, Peto herää, kuinka “natsimenneisyys ei jäänyt koskaan puhtaalle tauolle, sillä Länsi-Saksan puolustusvoimien alkuperäinen johto rekrytoitiin suoraan Hitlerin armeijan ylemmältä tasolta. Vuoden 1976 217:sta puolustusvoimien kenraaleista vain 3 ei kuulunut kolmannen valtakunnan veteraaneihin ja 37 Bonnin tasavallan sotilastukikohtaa nimettiin niiden sotilaiden mukaan, jotka olivat kasvattaneet mainettaan Hitlerin vuosina”.

Näiden dokumentoitujen tosiasioiden ja nyky-Saksan perusteella mieleemme tulisi nousta kaksi teemaa. Ensiksi on Saksan muuntuminen raunioista ja tuhkasta vakaasti hallitsevaksi, voimakkaaksi maailman valtioksi lähes yhden yön aikana on suoranainen ihme!

Toinen yhtä ihmeellinen ilmiö oli suhteellinen helppous, kuinka natsijohtajat kärrättiin turvaan valtavien maanalaisverkkojen läpi ja kuinka he saivat takaisin Hitlerin hallinnon aikaiset asemansa!

Muuri sortuu

Sen jälkeen kun kommunistisen kuristusote löyhtyi Itä-Euroopassa ja kun se lopulta irtautui 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa, fasistit koettivat äänekkäästi täyttää syntyneen valtatyhjiön. Kaikkein eniten vallan siirtymistä nopeutti Berliinin muurin murtuminen 9. marraskuuta 1989, tasan 66 vuotta siitä, kun Hitler pidätettiin kuuluisan olutvallankaappauksen aikana. Isänmaan uusnatsismi heräsi lähes yhdessä yössä. Natsit olivat pysyneet maan alla tarpeeksi kauan aikaa. The Beast Reawakens -nimi paljastaa synkän herätyksen salakavalat yksityiskohdat.

Muurin marraskuussa 1989 murtumisen jälkeisten tapahtumien eteneminen yhdessä hälyttävien tilastojen kanssa pitäisi olla meille varoituksena siitä, että natsi-Saksa jyrää kiivasta tahtia takaisin.

Vuonna 1990 äärioikeistolaisten määrä oli 32 000, mutta se nousi vuonna 1991 ollen 40 000. Ei ole yllättävää, että vuonna 1991 myös väkivaltaisten rasististen välikohtausten määrä kasvoi. Samana vuonna kirjattiin 1483 väkivallantekoa–10 kertaa enemmän kuin vuonna 1990. Vieläkin pelottavampi trendi kävi ilmi tutkimuksista, jotka osoittivat, että 50–60 prosenttia joidenkin alueiden poliiseista tunsi myötätuntoa natsien toimintaa kohtaan! Rotuviharikoksien ehkäisemiseksi käytettyä lainvalvontaa voidaan kuvata joillakin alueilla parhaimmillaan innottomaksi.

Saksan viranomaiset myönsivät vakavasti aliarvioineensa natsiliikkeen voiman.

Tilanne heikkeni vuonna 1992, jolloin arvioitiin, että järjestäytyneen äärioikeistolaisuuden määrä ylitti 65 000. Nähtiin yli 2100 väkivaltaista rasismitapausta ja 17 ihmistä sai surmansa. Räjähdykset ja tulipommitukset kasvoivat vuonna1991 33 prosenttia. Tällä kertaa Saksan ulkopuoleiset tarkkailijat alkoivat huomioida tapauksia. Martin Lee kirjoitti: “Tilanne huonontui siihen pisteeseen, että ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen maahanmuuttajat alkoivat paeta Saksasta muiden maiden toivottuihin turvasatamiin” (ibid.).

Vuonna 1992 sattui erityisen pelottava tapaus pienessä Baltian satamakaupungissa Rostockissa, joka sijaitsee noin 100 kilometriä Berliinistä pohjoiseen. “Kohtauksessa, joka muistutti kovasti 1930-lukua, tuhannet paikalliset asukkaat karjuivat hyväksyvästi, kun lauma uusnatseja hyökkäsi Romanian mustalaisten pakolaiskeskuksen kimppuun” (ibid.). Natsit sytyttivät suojan ja lisäksi toisen lähellä sijainneen nuorisomajan tuleen paikallisen poliisin vain katsoessa päälle. Yksi poliiseista myönsi myöhemmin, että “poliisi lupasi kiihkoilijoille olla puuttumatta asiaan”.

Edellistä häiritsevämpää oli, kun hallituksen viranomaiset myönsivät Mecklenburgin osavaltiossa olevansa tietoisia uusnatsien aikomuksesta “puhdistaa” Rostock ennen tulen sytyttämistä. “Työvoimapulan” takia he eivät kuitenkaan kyenneet lähettämään raskaasti aseistettuja mellakkapoliiseja paikalle. He kykenivät kuitenkin kokoontumaan päivien päästä, kun yli 1000 ihmistä, joista monet maahanmuuttajia, tulivat protestoimaan natsien hyökkäyksien takia.

Kaikkein järkyttävimmät vihollisuudet seurasivat vasta viikon loppupuolella, kun “Saksan hallitus antoi periksi uusnatsien laumalle määräämällä kaikki pakolaiset pois Rostockista. Vastedes tämä taloudellisesti kärsivä 250000 ihmisen kaupunki tulisi olemaan vapaa ulkomaalaisista, aivan kuten Hoyerswerda ja useat muut etnisesti puhdistetut linnakkeet isänmaassa. Seuraavaksi seurasi virallinen tiedonanto siitä, että lähes 100 000 mustalaisia tultaisiin karkottamaan Romanian ja muihin Itä-Euroopan osiin” (ibid.).

Toivottiin kiivaitten rotujen välisten jännitteiden tukahduttamista, mutta hallituksen päätös karkottaa maahanmuuttajat lisäsi vain öljyä tuleen. Rostockin voitosta rohkaistuneena uusi, ulkomaalaisiin kohdistuva uusnatsien väkivalta-aalto levisi seuraavien kahden viikon aikana 100 eri kaupunkiin. Kun suurlevikkiset saksalaislehdet hehkuttivat hätkähdyttäviä otsikoitaan, osa tarkkailijoista kysyi: “Tulevatko historian tapahtumat toistumaan?”

Näytti siltä, että liittokansleri Helmut Kohlin hallinto sai kuukausien viivyttelyn jälkeen äärioikeistolaisuuden vihdoin kuriin sen vuoden 1993 alussa kieltäessä tietyt ryhmät. Mutta tämä oli vain näpäytys niiden ranteelle.

Samaisena vuonna, 27. toukokuuta, liittopäivät taipuivat uusnatsien vaatimuksiin ja asettivat tiukan turvapaikkalain rajoittaen maahanmuuttajien turvapaikan hakua Saksasta. YK ja eri ihmisoikeusjärjestöt tuomitsivat lain kiivaasti.

Tällainen hallituksen toiminta vahvisti sen, mitä monet ulkopuoliset jo epäilivät: että äärioikeistolaisuuden vaikutus oli tunkeutumassa jopa maltillisiin poliittisiin puolueisiin, kuten Kohlin sosiaalidemokraatteihin.

Jotain tummaa ja synkkää kyti isänmaassa. Uusnatsien väkivalta-aalto vuosina 1991 ja 1992 pelotti Saksan maahanmuuttajia ja kertoi maailmalle, ettei natsismi ollut kuollut, ainakaan oikeistolainen piireistä. Saksan hallituksen korkeimmissa piireissä kasvoi ja kehittyi vielä paljon vakavampiluontoisempi tyytymättömyys.

Räikeät muistutukset fasismista

1990-luvun alussa oikeistopuolueet, kuten Republikaner ja Deutsche Volksunion, alkoivat nauttia entistä suurempaa menestystä vaaliuurnilla. Senaikaiset mielipidetutkimukset selittivät syyn tähän. Vuonna 1990, vain kuukausia muurin murtumisen jälkeen, yksi tutkimus paljasti, että yli kolmannes itä- ja länsisaksalaisista koki, ” ettei heidän tarvinnut hävetä saksalaisfasismin perintöä”.

Vuonna 1991 saksalainen uutislehti Der Spiegel teki tutkimuksen lukijoittensa keskuudessa ja havaitsi, että 62 prosenttia piti parempi olla “puhumatta niin paljoa juutalaisvainoista”. Seuraavana vuonna 36 prosenttia saksalaisista tutkituista oli sitä mieltä, että “juutalaisilla on liian paljon vaikutusvaltaa maailmassa”. Toinen kyselyn mukaan neljäsosa Saksan koululaisista oli sitä mieltä, että juutalaisten Holokausti-tarinat olivat “suuresti liioiteltuja”.

Ei ole yllättävää, että oikeiston kykeni helposti houkuttelemaan suurta yleisöä. Mielipidetiedustelun indikaattorit vaikuttivat epäilemättä sosiaalidemokraatteihin. Kesäkuussa 1991 liittopäivät äänesti pääkaupungin siirtämisestä entisestä Bonnista takaisin impierialiseen Berliiniin, toisen ja kolmannen valtakunnan päämajaan. Reichstag, valtiopäivätalo, Adolf Hitlerin vihan istuin, uusittiin kokonaan jo muuttoa ennakoidessa.

Kaksi kuukautta myöhemmin, 17. elokuuta, Fredrik Suuren ruumis haudattiin entisessä Itä-Saksassa olevaan Sanssouci -palatsiin. Fredrik hallitsi Preussin imperiumia vuosina 1740–1786. Fredrikin ennen muurin murtumista Länsi-Saksassa suojassa olleet luut haudattiin alkuperäiseen leposijaansa Potsdamin ulkopuolelle. Liittokansleri Kohl osoitti kunnioitustaan 200 arvovieraan ja 80 000 joukon kanssa. Tapahtuma lähetettiin suorana lähetyksenä Saksan televisiossa. “Joidenkin mielestä tämä virallisesti hyväksytty necrolatria [kuolleitten palvonta] lähetti väärän viestin uusnatseille ja muille äärioikeistolaisille. Näissä piireissä kun keisari Fredrikiä arvostettiin kulttihahmona hänen taisteluansioittensa takia. Hän hyökkäsi useasti vieraille maille ja kehui ahmivansa jopa Puolan Sleesian “kuten artisokan” (Lee, op. cit.).

Hitler seisoi Fredrikin haudalla julistaessaan vuonna 1933 Kolmannen valtakunnan alkua!

Kohlin hallinto tuntui varsin halukkaita lietsomaan äärioikeistolaisuutta aikana, jona Saksa koki pahimman natsiväkivallan puhkeamisen sitten toisen maailmansodan!

Saman vuoden joulukuussa Saksa päätti tunnustaa Jugoslaviasta irtautuneet Slovenian ja Kroatian tasavallat Euroopan unionin, Yhdysvaltojen ja YK:n vastustuksesta huolimatta sekä huolimatta siitä, että teko nostatti vastenmielisiä muistoja Saksan fasistisesta menneisyydestä.

Kuukauden päästä EU tunnusti nämä kaksi valtiota. YK vetäytyi, eikä uhannut suoraan Kohlia. Ja USA, jotka aluksi syytti saksalaisia Balkanin kriisin provosoimisesta, koska nämä tunnustivat kaksi irtautunutta maata, kääntyi lopulta tukemaan Saksan päätöstä! (Saat lisätietoa ilmaiskirjasestamme Nouseva peto.)

Näytti siltä, ettei ketään kiinnostanut tavata saksalaisia kasvotusten. Tämä antaa käsityksen siitä, kuinka nopeasti, vain kaksi vuotta Berliinin muurin murtumisesta, Saksa saavutti maailman dominanssin – ja alkoi marssia oman rumpunsa tahdissa välittämättä paljoakaan maailman mielipiteestä.

Jugoslavia oli yksi yhtenäinen maa vuodesta 1919 alkaen, lukuun ottamatta erästä erityisen kuolettavaa tapausta: Hitlerin tehdessä toisen maailmansodan aikana Kroatiasta oman nukkevaltionsa. Serbit teurastivat sodan aikana yli 700 000 kroaattia, minkä vuoksi Serbia oli levoton Saksan lähentyessä Kroatiaa.

Sitten Kroatian presidentti Franjo Tudjman kieltäytyi erottautumasta maansa fasistisista juurista. Hänen järkyttävä asenteensa ei kuitenkaan saanut Saksaa luopumaan lupaamaan täydestä tuesta. Martin Leen mukaan saksalaiset veivät asevarusteita yli 320 miljoonan dollarin arvosta Kroatiaan vuosien 1992 ja 1994 välisenä aikana. Vuonna 1995, ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen, Saksa sitoutui lähettämään 4000 joukkoa rajojensa ulkopuolelle–Kroatiaan valvomaan heikkoa rauhansopimusta.

Muurin murruttua vuonna 1989 maailma ei ole ainoastaan nähnyt hälyttävästi lisääntynyttä uusnatsiväkivaltaa, vaan olemme myös todistaneet koko Saksan kansakunnan kasvavan itsenäisyyden ja ylimielisyyden hengen. Saksa on noussut nopeasti kunnioitettujen maailmanvaltojen joukkoon.

Tänään Saksa on aseviennissä kolmas, vain Yhdysvallat ja Venäjä ovat sitä ennen. Saksalla on pysyvä, lähes 300 000 miehen armeija, suurin Euroopassa. Se on saattanut itsensä Euroopan unionin eturintamalle, ja sen vaikutusvalta ja kunnioitus kasvavat maailmalla sekä poliittisesti, taloudellisesti että sotilaallisesti. Ranskan avulla Saksasta tulee todennäköisesti pian tunnustettu, suuri ydinvalta. Kun lisäämme yhtälöön vielä Saksan suuren taloudellisen miekan, käsissämme on ohittamaton maailman valta.

Maailma, erityisesti Eurooppa, tuntee olonsa yhä epämukavammaksi ajatellessaan, että sitä hallitsee mahdollisesti kansakunta, joka historiallisesti hätyyttää naapureitaan ja joka omaa kasvavan ruokahalun suuremmasta elintilasta.

Nykypäivän Jeremiat

Jumalan seurakunta on varoittanut jo useiden vuosikymmenten ajan, että Saksasta tulee Euroopan unionin kansojen hallitseva tekijä. Raamattu opettaa, että sen voima linkoaa maailman yhtäkkiä kolmanteen, viimeiseen maailmansotaan.

Vaikka asettaisimme Raamatun profetian hetkeksi syrjään, löytyy silti tarpeeksi nykyajan Jeremioita, jotka varoittavat Saksan lisääntyvistä yhteyksistä sen fasistiseen menneisyyteen. Lainasimme luvussa jo nykykirjailija Martin Leetä. Hänen sanojensa mukaan: “Berliinin muurin murennuttua paljastui kamalaa. Fasistipeto heräsi ja lähti taas vaanimaan”. Muut tunnetut kirjat, kuten Roger Eatwellin Facisism, Bernard Connollyn The Rotten Heart of Europe ja Margaret Thatcherin The Downing Street Years, toimittavat nekin Churchillin varoituksia maailmalle, joka on osoitetusti altis vajoamaan uneen, kun tapahtumat kääntyvät huonoon suuntaan. Suurin osa valtavirtalehdistöstä on tietämätön siitä, että vaarallinen, pahaenteinen läsnäolon kehittyy horisontissa Keski-Euroopassa. Näin kävi myös ennen toista maailmansotaa.

Meidän on herättävä ja otettava vaari näiden tietäväisten ja ansiokkaiden poliittisten analyytikkojen sanoista. Margaret Thatcher lausui vuonna 1995: “Ette ole ankkuroineet Saksaa Eurooppaan, olette ankkuroineet Euroopan uudelleen dominoivaan, yhdistyneeseen Saksaan. Ystäväni, tulette lopulta toteamaan, ettei se toimi”. Saksan kansallisluonne haluaa dominoida, hän kertoi.

Kun Saksa oli toisen maailmansodan jälkeen raunioina, tuhkan täyttämä, Herbert W. Armstrongilla oli kristallinkirkas, profeettinen näky. Hän näki jälleen kerran maailman dominanssiin nousevan Saksan. Hän tiesi, ettei natseja eliminoitu täysin, vaan että he piiloutuivat kuten torakat keittiön valon päällä ollessa.

Entisen Neuvostoliiton äkillinen luhistumisvaara ja sen Euroopan sydämeen jättämä jättiläismäinen valtatyhjiö osoittivat, kuinka H. Armstrongin upeat ennustukset toteutuivat hämmästyttävän täsmällisesti. Vain muutama tarkkailija on varuillaan, kun suuri vaaratilanne levittäytyy eteemme. Oletko sinä varuillasi?

Katsotaan nyt, miten nämä Saksan sisäiset tapahtumat sopivat raamatullisen historian ja profetian puitteisiin.

Saksan armeijan likapyykki

Uusnatsien aiheuttamat tapahtumat ovat lisääntyneet viime vuosina Saksassa niin paljon, että useimmat rikokset eivät enää saa paljoakaan palstatilaa isänmaan lehdistössä. Rotuvihatarinat vaikuttavat jo vanhoilta uutisilta. “Pehmeän” pornon, uskalletun kielen ja aiheettoman väkivallan tavalla, mitä enemmän kuulemme sitä vähemmän järkytymme–ellei joku entistä pahempi tapaus kiinnitä huomiotamme. Mitä tarvitaan, jotta tämä maailma, etenkin kansat, jotka melkein antautuivat toisessa maailmansodassa natseille, heräävät näkemään pelottavan, Keski-Euroopassa kytevän rotuvihan?

Natsismi ei kuollut, kun Hitlerin joukot murskattiin–se painui maan alle. Monet tutkimukset, väkivaltaisuudet sekä jopa Saksan hallituksen politiikka vahvistavat asian.

Kun Berliinin muuri murtui vuonna 1989, signaali kaikille maanalaisille fasisteille ei saattanut olla selvempi: Oli aika palata. Aluksi viharikokset olivat satunnaisia yksittäistapauksia. Jokainen “menestys” toi mukanaan lisää oikeistolaisopin kannattajia. Pian tutkimukset osoittivat, että monet Saksan kansalaiset alkoivat tuntea myötätuntoa tiettyjä natsikatsantokantoja kohtaan. Vuoden 1997 eurooppalaisen tutkimuksen mukaan 34 prosenttia saksalaisista piti itseään “varsin rasistisena” tai “erittäin rasistisena”.

Viime vuosina äärioikeiston näkemykset ovat kiilautuneet jopa Saksan hallituksen huipputasolle. Toinen sektori Saksassa, joka tahrautui sekin natsien vaikutuksesta oli–Bundeswehr, Saksan armeija

Fasistiset muistot Balkanilla

Joulukuussa 1991, vain kaksi vuotta Berliinin muurin sortumisesta ja täydellisesti voimakkaasta maailman mielipiteestä ja serbien kohtalosta piittaamaton Saksa julisti järkähtämättömästi täyden tukensa Slovenian ja Kroatian eroamiselle Jugoslavian tasavallasta. Tämän jälkeen Jugoslaviassa syttyi väkivaltainen sisällissota.

Jugoslavian sota merkitsi uutta aikakautta toisen maailmansodan jälkeen horroksessa olevalle Saksan armeijalle. Vuosien 1992 ja 1994 välillä saksalaiset veivät yli 320 miljoonan dollarin arvosta asevarusteita Kroatiaan. Vuonna 1995 Saksa suostui lähettämään sotalentokuljetuskoneita, hoitohenkilökuntaa ja muuta tukea Balkanin taistelualueelle. Tuolloin se ei kuitenkaan lähettänyt maajoukkoja. “Tämä leimaisi meidät osaksi ongelmaa, eikä ratkaisua”, myönsi Volker Rühe, Saksan puolustusministeri. (Natsihallinto surmasi yli 700 000 serbiä toisen maailmansodan aikana, imeytti Slovenian kolmanteen valtakuntaan ja loi Kroatiasta nukkevaltion.) Oli selvää, että Saksa tiesi, että voimanosoitus Balkanilla tekisi serbeistä äärimmäisen hermostuneita.

Saksa sitoutui pian Rühen lausunnon jälkeen, vuonna 1995 lähettämään 4000 miehen joukot Kroatiaan tarkoituksena edistää ns. rauhansopimusta. Saksa lähetti ensimmäisen kerran toisen maailmansodan jälkeen joukkonsa ulkomaille.

Saksan laajennettu vaikutus Balkanilla näytti aluksi jalolta. Ei kestänyt kuitenkaan kauaa, ennen kuin alettiin kuulla häiritseviä raportteja. Saksalaisten sotilaiden kuultiin huutavan Kroatiassa mm. “Sieg Heil” ja “Heil Hitler”.

Vielä hämmentävämpi oli vuonna 1997 löydetty video, jossa Balkanille kouluttautuvat sotilaat toimittivat teloituksia ja raiskauksia. Kysymys kuuluu, kuinka monta sotilasta oli osallinen asiaan ja kuinka moni upseerit oli toiminnasta tietoinen? Saksan puolustusministeri sekä liittokansleri Kohl molemmat vakuuttivat, että nämä olivat vain yksittäisiä tapauksia. Tämä oli se sama argumentti, jota he olivat käyttäneet muissa, samankaltaisissa raporteissa.

Natsimarssi – Saksan armeijassa?

Manfred Roeder on tuomittu natsiterroristi. Vuonna 1973 hän kirjoitti Auschwitz Lie -kirjan esipuheen. Hän oli perustanut terroristiryhmän, joka liittyi useisiin vuoden 1980 pommituksiin, mukaan lukien italialaisen rautatieaseman ja juutalaisen Pariisin synagogan pommitukset. Hänet tuomittiin Saksassa vuonna 1981 kahden vietnamilaisen maahanmuuttajan polttopullomurhasta ja seuraavana vuonna hänet vangittiin 13 vuodeksi. Hänet vapautettiin kuitenkin jo vuonna 1990, jolloin hän liittyi taas äärioikeistolaisjärjestöihin. Roeder on liittynyt monenlaiseen oikeistolaistoimintaan jo vuosikymmenien ajan. Myös Saksan tiedustelupalvelu listaa hänet terroristiksi!

Miksi tuomittu uusnatsipommittaja kutsuttiin puhumaan uusille alokkaille Saksan armeijan eliittivirkamiesten akatemiatilaisuudessa? Hyvä kysymys. Roederin toukokuun 1995 puhe armeijalle tuli yleiseen tietoisuuteen vasta vuonna 1997. Roeder puhui Venäjän Kaliningradissa – Baltian rannikolla venäläisessä kaupungissa olevista “etnisistä saksalaisista”. (Saksan nationalistit halusivat imeyttää alueen isänmaahan.)

Roeder sanoi, että puhekutsun lisäksi Saksan puolustusministeriö lahjoitti vuonna 1993 pienen määrän käteistä, ajoneuvoja ja muita välineitä hänen järjestölleen. Koko tapaus oli Saksan virkamiehille varsin nolo. Akatemian vastaava upseeri pidätettiin virantoimituksesta, mutta hän kiisti osallistuneensa kutsua edeltävään päätöksentekoon. Tämä oli myös toinen “yksittäistapaus”.

“Yksittäisiä tapauksia” on esiintynyt säännölliseen tahtiin useitten vuosien ajan Bundeswehrissä. Vuonna 1996 Saksan armeijassa todettiin yhteensä 72 oikeistolaistapausta. Vuonna 1999 Luku oli 135 ja 196 vuonna 2000. Yksi erityisen törkeä tapaus esiintyi saksalaisessa pienessä Detmoldin kaupungissa. Siellä virkapukuiset saksalaissotilaat huusivat “lakut pois Saksasta” ja hyökkäsivät kahden turkkilaisen maahanmuuttajan ja 16-vuotiaan italialaisen pojan kimppuun pesäpallomailoilla ja veitsillä.

Vuonna 1997 Lontoon Sunday Telegraph siteerasi Helmuth Priessiä, eläkkeellä olevaa Saksan armeijan everstiluutnanttia. Priess väitti, että armeijassa oli liian paljon oikeistolaissympaattisia upseereita. Hän muisti tapauksen, jossa upseeripäällikkö käski korostaa tuttua “Työ tekee teistä vapaita” -natsimottoa (tällainen merkki riippui Auschwitzin sisäänkäynnin yläpuolella). Priess järkyttyi kuullessaan kehotuksen–korkea-arvoisen upseerin suusta! Hän hätkähti kuullessaan, kuinka upseeri oli ylennetty kenraaliksi.

Viime aikoina 21-vuotias Christian Krause, Saksan entisen ministerin poika, kertoi saksalaiselle Bild am Sonntag -sanomalehdelle, kuinka hän kohtasi lukuisia äärioikeistolaisia 10 kuukauden työjaksonsa aikana armeijassa. Krausen mukaan hänen komppaniassaan esiintyi kaksi tai kolme oikeistolaistapausta kuussa. Juhlissa “maljaa kohotettiin aina Führerille ja alkoholin nauttimisen jälkeen monet upseerit esittivät toisilleen Hitlerin tervehdyksen …”

Saksalaiset viranomaiset vähättelevät jatkuvasti uusnatsiin liittyvää toiminta armeijassa. Kuinka kauan he voivat väittää tällaisten tapahtumien olevan pelkästään “erillisiä” tapauksia–tilastojen paljastaessa väkivaltaisuuksien ollessa nousussa?

Aika näyttää

Oikeistolaispiirien keskuudessa kiertävä asiakirja kehottaa käännynnäisiä pysymään hiljaa. Sen mukaan: “Heidän ei pidä tunnustautua nationalisteiksi. Heidän pitää liittyä armeijaan, poliisijoukkoihin sekä huolehtia siitä, että hankkivat erityistietoa ja kykyjä itselleen”.

Aika näyttää, tuleeko Bundeswehristä löytymään tuhansia, tähän asti matalaa profiilia pitäneitä oikeistolaissympatisoijia. Väkivaltaisuuksien määrä armeijassa nousee jatkuvasti, mikä turruttaa ihmiset kuulemasta uutistarinoita. Natsien soluttautuminen Saksan armeijaan -uutinen ajautuu lehdissä taaemmaksi ja taaemmaksi, kunnes lopulta katoaa. Tarinat voivat kadota, mutta natsit eivät.

Saattaisiko Raamattu jättää huomiotta Saksan valtakunnan, Euroopan vanhimman, mannermaata pyhänä Rooman valtakuntana tuhat vuotta hallinneen poliittisen instituution, joka sai 1900-luvun kahdessa sodassa melkein koko maailman haltuunsa–näin suurta roolia ihmisten historiassa esittävän kansan? Osa tutkijoista haluaisi uskotella näin.

Raamattu ei mainitse Saksa-sanaa hyvästä syystä: Saksalaiset eivät itse käyttäneet tätä nimeä, lähes 2000 vuotta sitten roomalaiset alkoivat kutsua saksalaisia Germani -nimellä. Saksalaiset käyttävät itsestään nimeä Deutsch, ei germaani. He kutsuvat rakasta maataan Deutschland -nimellä. Jos haluamme löytää Raamatusta Saksan kansan, meidän on etsittävä muuta kuin roomalaisten nimitystä.

Tässä luvussa todistamme Raamattua ja muita historiallisia lähteitä käyttäen, että nykyajan Saksa polveutuu muinaisista assyrialaisista. Raamattu on kaikkein paras historiallinen lähdeteos. Se on ainoa, täydellinen ihmisen sivilisaatiota koskeva historiallinen lähdeteos. Kun olet todistanut, keitä antiikin assyrialaiset ovat tänä päivänä, kymmenet lopunajan Raamatun profetiat avautuvat kerralla.

Raamatusta kolmasosa on profetiaa, ja suurin osa sen profetiasta on tarkoitettu meidän päiviämme varten. Lukuisat Raamatun profetia mainitsevat Assyrian.

Suuri osa Raamatusta on myös historiaa. Raamatun historiassa Assyrian kansakunnan alkua ja kehitystä käsitellään runsaasti. Raamatun historia ja profetia hahmottavat yhdessä täydellisesti Saksan kansan tarinan alusta loppuun.

Assyrian kuningaskunta saa alkunsa

Ne, jotka pilkkaavat ja pitävät mahdottomana sitä, että Saksan kansa siirtyi Mesopotamian laakson yläalueilta Keski-Eurooppaan, pohtikoon seuraavaa kiistatonta tosiasiaa: Koko ihmiskunta on jossain vaiheessa polveutunut Mesopotamian, Kaksoisvirranmaan laakson sivistyksen kehdosta! Sivilisaatio sai alkunsa siellä, kun tulvavedet vetäytyivät Nooan päivinä. “Niin arkki pysähtyi … Araratin vuorille” (1 Mooseksen kirja 8:4). Ararat sijaitsee Mesopotamian laakson pohjoispuolella (nykyisen Turkin itäisessä osassa).

Kun Nooan perhe lisääntyi suuresti, monet siirtyivät Araratin vuorilta tasangolle Sinearin maahan, Mesopotamiaan (nykypäivän Irakiin). 1 Mooseksen kirjan luku 10 kertoo tästä lyhyesti, se luettelee Nooan poikien: Seemin, Haamin ja Jaafetin suvut. Jumala kiinnittää erityistä huomiota Nimrodiin, Haamin, mustan rodun isän, pojanpoikaan. Nimrod tarkoittaa “hän kapinoi” – Jumalaa vastaan. Nimrod perusti Babylonin valtakunnan. Babylon tarkoittaa sekaannus, Jumala sekoitti ihmisten kielen Baabelin tornin luona. Nämä varhaiset sivilisaatiot paljastavat selvästi, että Jumala nimeää asiat oikeilla nimillä!

1 Mooseksen kirjan luku 10 kiinnittää Nimrodin lisäksi erityistä huomiota Assuriin. “Siitä maasta hän lähti Assuriin ja rakensi Niiniven, ja Rehobot-Iirin, ja Kelahin” (jae 11). Raamatun marginaalista löytyy huomautus, parempi käännös jakeesta, joka paljastaa, että Assur ja Nimrod lähtivät Sinearin maasta rakentamaan Niiniven sekä muut kaupungit. Löytyy vahva näyttö, että Assur työskenteli yhdessä Nimrodin kanssa, luultavasti sotilastoimessa, ja auttoi Baabelin, Niiniven sekä muiden kaupunkien rakentamisessa.

Huomioi nyt jae 22: “Seemin pojat olivat, Eelam, Assur, Arpaksad, Luud ja Aram”. Assur oli Seemin poika, joka oli valkoisen rodun kantaisä – rodun, joilla on vaalea iho ja vaaleahkot hiukset. Huomaa, että jakeessa Arpaksad lasketaan Seemin kolmanneksi pojaksi. Lue 1 Mooseksen kirja11:10: “Tämä on kertomus Seemin suvusta: Kun Seem oli sadan vuoden vanha, syntyi hänelle Arpaksad kaksi vuotta vedenpaisumuksen jälkeen”. Jae ei mainitse Seemin ensimmäistä kahta poikaa, Elamia eikä Assuria! Heidät hylättiin Seemin perillisinä. Jos he työskentelivät Nimrodin kanssa, voimme ymmärtää, miksi Seem (ja Jumala) hylkäsi heidät! Assur erosi isästään ja hänestä tuli Assyrian kansan kantaisä.

Aabraham, jonka kautta Jumala herätti valitun kansansa Israelin, syntyi yli 300 vuotta myöhemmin Arpaksadin, Seemin kolmannen pojan, sukupolvesta.

On merkittävää, että sekä Assur, assyrialaisten isä että Arpaksad, jonka sukulinjaan Aabraham kuului, polveutui kumpikin Seemistä. Tämä tarkoittaa, että vaikka assyrialaiset ja israelilaisten väliltä löytynee fyysisiä eroavaisuuksia, molemmat kansat polveutuivat vaaleaihoisesta, valkoisen rodun edustaja Seemistä. Tästä lisää myöhemmin.

Käsitellään ensin Assyrian kansan varhaisalkua. Muutama Raamatunjae on antanut meille jo paljon tietoa. Huomaa, mitä historioitsija Josephus kirjasi Assuriasta: “Seemillä, Nooan kolmannella pojalla oli viisi poikaa … Assur asui Nieve-kaupungissa, hän nimesi alamaisensa assyrialaisiksi ja tästä tuli kaikkein onnekkain kansa, muita onnekkaampi” (Antiquities, I, vi, 4). Assyriasta tuli nopeasti kaikkein vaurain, voimakkain aikansa kansakunta.

Aabraham voittaa assyrialaiset

Aabrahamin nuoruusaikaan mennessä Assyriasta oli kehittynyt voimakas maailman imperiumi. Jumala saattoi Aabrahamin ja hänen veljenpoikansa Lootin yhdessä Kanaanin maahan ja antoi heidän kansalleen vaurautta ja hyvinvointia. Oli vain ajan kysymys, koska he tulisivat vastatusten mahtavien assyrialaisten kanssa.

Aloitetaan 1 Mooseksen kirjan 14 luvun jakeista 1-2: “Ja tapahtui siihen aikaan, kun Amrafel oli Sinearin kuninkaana, Arjok Ellasarin kuninkaana, Kedorlaomer Eelamin kuninkaana ja Tidal Goojimin kuninkaana, että he aloittivat sodan …” Nämä neljä kuningasta liittoutuivat jättiläismäiseksi Assyrian imperiumiksi. Josephus huomauttaa: “Assyrialaisten ollessa herroina Aasiassa, Sodoman kansat kukoistivat … Assyrialaiset kävivät sotaa heitä vastaan ja taistelivat jakamalla armeijansa neljään osaan. Jokaisella armeijan osalla oli oma komentajansa … Amrafel, Arjok, Kodorlaomer jaTidal. Nämä kuninkaat autioittivat koko Syyrian ja kaatoivat jättiläisten jälkeläiset” (Antiquities, I, ix, 1). Josephus vahvisti, että 1 Mooseksen kirjan luvun 14 neljä kuningasta olivat assyrialaisia.

Langen Commentary kommentoi 1 Mooseksen kirjan jaetta 14:1 seuraavasti: “Ktesias ym. mukaan assyrialaiset olivat ensimmäisiä, jotka perustivat maailman herruuden”.

1 Mooseksen kirjan 14:1 viimeinen kuningas on Tidal, “kansojen kuningas”, joka hallitsi Vähä-Aasian alueella. Tidal -nimi tulee hepreankielisestä sanasta, joka tarkoittaa “pelätä, saada pelkäämään, kauhea ja hirvittävä”. Vuosisatojen ajan Assyria aiheutti monien maiden keskuudessa suurta pelkoa!

Nämä neljä Assyrian kenraalia kävivät Kanaanin kuninkaita vastaan (jakeet 2-4). Assyrialaiset löylyttivät Kanaanin kansan, mukaan lukien Sodoman ja Gomorran kaupungit. Vankeja ottaessaan he vangitsivat Aabrahamin varakkaan veljenpojan Lootin (jakeet 11–12). “Ja kun Abram kuuli, että hänen sukulaisensa oli otettu vangiksi, aseisti hän luotettavimmat palvelijansa, jotka olivat hänen kodissaan syntyneet, kolmesataa kahdeksantoista miestä, ja ajoi vihollisia takaa aina Daaniin saakka. Ja hän jakoi väkensä ja hyökkäsi palvelijoineen yöllä vihollisten kimppuun ja voitti heidät ja ajoi heitä takaa aina Hoobaan saakka, joka on Damaskosta pohjoiseen” (jakeet 14–15). Josephus kirjasi, kuinka Abram ja hänen miehensä “marssivat hätäisesti, ja viidentenä yönä he hyökkäsivät assyrialaisten kimppuun, lähellä Daania … ja ennen kuin he kykenivät aseistamaan, hän surmasi osan heidän sängyissään, ennen kuin he epäilivät mitään haittaa, ja toiset, jotka eivät olleet vielä menneet nukkumaan, mutta olivat niin humalassa he eivät voineet taistella, juoksivat karkuun” (Antiquities, I, x, 1).

1 Mooseksen kirjassa 14:17 sanotaan, että Abram tappoi myös ensimmäisessä jakeessa mainitut Assyrian imperiumin neljä huippu-johtajaa täydellisessä löylytyksessä. Assurin voima lyötiin yhdessä yössä. Historian kurssi muuttui. Aabraham ja hänen jälkeläisensä saivat jatkossa elää rauhanomaisesti Kanaanin maassa ilman Assyrian aggressiota. Myös Egypti kasvoi ilman Assyrian uhkaa yhdeksi antiikin maailman kärkikansoiksi. Jumala halusi Egyptin hallitsevan Lähi-idässä Assyrian sijaan. Egypti valmistautui Joosefin ja israelilaisten saapumiseen, vaikka ihmiset eivät sitä silloin vielä tietäneet.

Seuraavien 1200 vuoden aikana, Raamattu kertoo varsin vähän Assyriasta. Assyrialaiset eivät kuitenkaan kadonneet. He elpyivät noin 700 eKr. ja osoittautuivat jälleen kerran maailman valtana piikiksi israelilaisten kyljessä.

Tuimat Assyrialaiset

Lähes jokainen historioitsija on kiinnittänyt huomiota Assyrian kansan sotaisaan luonteeseen. History of the World -teoksen kirjoittaja James McCabe sanoo assyrialaisten olevan “tuima, petollinen ja vaarallinen rotu, jota ilahduttaa vaarallinen ajojahti ja sota. Assyrian joukot kuuluivat kaikkein pelottavimpiin muinaisiin sotureihin … Ne eivät koskaan pysyneet uskollisina, kun heidän intressinsä oli sopimuksen rikkominen ja tämän ominaisuuden seurauksena heidän naapurinsa suhtautuivat heihin epäluuloisesti … Assyrialaisten organisointi, heidän joukkonsa varustus ja niiden hyökkäys- ja puolustusjärjestelmä sekä heidän linnoitettujen paikkojen murtamiskykynsä teki assyrialaisista ympäröiviä kansoja ylivoimaisempia”.

Dr. Herman Hoeh, historioitsija ja Compendium of World History -teoksen kirjoittaja kirjoitti seuraavasti: “Muinainen Assyria oli koko historian ajan suurin sotavoima” (Plain Truth, tammikuu 1963).

James Hastings kirjoitti: “Historiallisten aikojen assyrialaiset olivat vankempia, sotaisempia, “tuimempia” kuin lievästi teollistuneet babylonialaiset. Tämä saattaa johtua ilmaston ja taukoamattoman sodankäynnin vaikutuksesta, mutta voi merkitä eri rotua … Koko valtion organisaatio oli käytännöllisesti katsoen sotilaallinen” (“Assyria and Babylonia”, Dictionary of the Bible).

Leonard Catrell kirjoitti Anvil of Civilization -kirjassaan seuraavasti: “Kaikista ihmisen valloituksen kronikoista on vaikea löytää ketään toista kansaa, joka olisi omistautunut verenvuodatukselle ja teurastukselle voimakkaammin kuin assyrialaiset. Heidän raivokkuudelleen ja julmuudelleen löytyy harvoja vastineita muualta paitsi nykyajasta”. On mielenkiintoista, että Catrell löytää vertauksen heidän raivokkuudelleen vain “nykyajasta”. Moni myöntää, että 1900-luvun saksalaiset omistautuvat vuodattamaan paljon verta.

Vuoden 800 eKr. jälkeen Assyria käyttäytyi itsevarmasti ja se oli valmis ottamaan maailman valtaansa. Sen elpyminen johtaisi pahaan yhteentörmäykseen voimakkaiden israelilaisten kanssa.

Dr. Hoeh kirjoitti Compendium-teoksessaan: “Vuonna 745 uusi dynastia astui Assyrian valtaistuimelle Niinivessä. Se käynnistyi Tiglath-pileser III kautta. Tämä dynastia oli olemassa Assyrian romahtamiseen, vuoteen 612 saakka” (osa 1).

Encyclopedia Britannica yhtyy Dr. Hoeh’n synopsiin: “Tiglath-Pileser III alaisuudessa syntyi toinen Assyrian valtakunta, joka poikkesi ensimmäisestä oli entistä vakaampi. Ensimmäistä kertaa historian aikana vallan keskittäminen omaksuttiin politiikkaan … Assyrian armeijasta muodostui vakinainen armeija, joka jatkuvilla parannuksilla ja huolellisella kurinalaisuudella valettiin vastustamattomaksi taistelukoneeksi ja Assyrian politiikka suunnattiin selvästi muodostamaan koko sivistyneestä maailmasta yksi imperiumi ja saattamaan kauppa ja varallisuus Assyrian käsiin” (“Babylonia and Assyria” 11. painos). Sinun tulisi huomata selviä yhtäläisyyksiä muinaisen Assyrian ja nykyisen Saksan välillä, sillä Saksa on saattanut maailman kahteen suureen sotaan ja pyrkinyt luomaan yhden valtakunnan. Palaamme asiaan vielä myöhemmin.

Israel viedään Assyrian vankeuteen

Jatketaan nyt Assyrian dokumentoidun historian käsittelyä Ylä-Mesopotamian alueella. 2 Kuningasten kirjan luvusta 16 voimme lukea Israelin ja juutalaisten välisestä sodasta. israelilaiset olivat jakautuneet tähän aikaan mennessä kahdeksi valtioksi. Pohjoisen 10 heimoa säilytti Israel-nimen ja eteläiset heimot ottivat käyttöön Juuda-nimen. Israel liittoutui Aramin (Syyrian) kanssa. Juuda pyysi apua Assurin kuninkaalta Tiglath-Pileseriltä (2 Kun. 16:7). Juutalaisten puolustukseksi sanottakoon, että assyrialaiset hyökkäsivät ensin Aramin kimppuun ja Israelin kimppuun vasta myöhemmin.

Shalmaneser III, Assyrian kuningas Kalakhista, piiritti 14. hallitusvuotenaan, vuonna 721 eKr. 10 Israelin heimon asuinpaikkaa Samariaa. Huomaa 2 Kuningasten kirja 17:5-6: “Ja Assurin kuningas hyökkäsi koko maan kimppuun ja meni Samariaan ja piiritti sitä kolme vuotta [721–718]. Assurin kuningas valloitti Samarian Hoosean yhdeksäntenä hallitusvuotena ja vei Israelin pakkosiirtolaisuuteen Assuriin ja asetti heidät asumaan Halahiin ja Haaboriin, Goosanin joen, rannoille sekä ja Meedian kaupunkeihin”.

Lukuisista profeettojen varoituksista huolimatta Israelin kansa kieltäytyi, eikä lakannut kapinoimasta Jumalaa vastaan. Jumala lähetti assyrialaiset vihansa sauvana viemään israelilaiset pakkosiirtolaisuuteen (Jesajan kirja 10:5). Heidät poistettiin mailtaan. “Ja israelilaiset vaelsivat kaikissa synneissä, joita Jerobeam oli tehnyt; he eivät luopuneet niistä, Ja niin Herra viimein poisti Israelin kasvojensa edestä, niinkuin hän oli puhunut kaikkien palvelijainsa, profeettain, kautta. Ja Israel vietiin pois maastansa pakkosiirtolaisuuteen Assuriin, jossa he ovat tänäkin päivänä” (2 Kuningasten kirja 17:22–23).

Josephus kirjasi, että Shalmaneser “teki retken Samariaa vastaan … piiritti [sitä] kolme vuotta ja otti sen väkisin … ja purki israelilaisten hallituksen ja istutti kaikki sen kansalaiset Meediaan ja Persiaan” (Antiquities, IX , xiv, 1).

Uskonnollinen tutkija ja kirjailija Herbert W. Armstrong kirjoitti Yhdysvallat ja Britannia profetioissa -kirjassaan seuraavasti: “Vuosina 721–718 eKr. Israelin heimo valloitettiin ja sen ihmiset ajettiin pian pois omasta maastaan – pois kodeistaan ja kaupungeistaan–ja kuljetettiin vankeina Assyriaan, Kaspianmeren etelärannalle! Ja sitten … he katosivat näkyvistä! “Tässä Israelin historian vaiheessa he hävisivät täysin näkyvistä – ja tunnettiin Israelin “10 kadonneena heimona”. Tiedätkö, miksi he “katosivat” maailman silmistä? Tutkijat ja historioitsijat kadottivat myös assyrialaiset! Israelilaiset joutuivat pakkosiirtolaisuuteen Assyriaan, joka sijaitsi muinoin Mustanmeren ja Kaspianmeren etelärannalla. Ilmaiskirjamme Yhdysvallat ja Britannia profetioissa jäljittää Israelin kansan vaelluksen luoteen Länsi-Eurooppaan, Skandinavian niemimaalle ja Brittein saarille. Miksi muuttoliike? Assyrialaiset veivät heidät mukanaan luoteeseen, kun he itse muuttivat Keski-Eurooppaan luodetta kohti!

Israelilaiset eivät pysyneet assyrialaisten orjina kansojen muuttaessa yhdessä Eurooppaan. Sen sijaan ne erottuivat edellä mainituille alueille assyrialaisten asettuessa pääosin Keski-Eurooppaan, Saksan ja Itävallan nykyisille asuinsijoille.

Assyrian kansainvaellus

Ennen kansainvaellusta, noin 550 eKr. elänyt Periplus kirjoitti: “Mustanmeren rannikkoa … kutsutaan Assyriaksi” (Perrot ja Chipiez, History of Art in Sardinia, Judaea, Syria and Asia Minor, osa 2). C. Leonard Woolley kuvaili, miltä nämä ihmiset näyttivät kirjassaan, The Sumerians: “Zagros-kukkuloilla ja Tigriksen tasangoilla, asui … vaaleatukkaisia … ihmisiä, jotka olivat sukua Gutille (gooteille), jotka … jäivät jälkeenpäin Assyriaksi kutsutulle alueelle”. Tämä kuvaus vastaa varmasti Seemistä polveutuvaa linjaa.

Dr. Herman Hoeh kirjoitti: “Kun antiikin kreikkalaiskirjoittajat halusivat erottaa assyrialaiset aramealaisista tai syyrialaisista, he kutsuivat Assyrialaisia nimellä “Leucosyri’ – joka tarkoittaa “valkoisia” tai “vaaleahiuksisia” erotuksena hyvin ruskeahiuksisista syyrialaisista, jotka elävät edelleen Mesopotamiassa” (Plain Truth, tammikuu 1963).

Kristuksen aikaan mennessä roomalainen luonnontutkija Plinius vanhempi oli kirjoittanut, että assyrialaiset elivät nyt Mustanmeren pohjoispuolella (Natural History, iv, 12). He olivat muuttaneet tähän aikaan mennessä pohjoiseen.

Mutta he eivät päätyneet pohjoiseen, kuten H. Armstrong kirjoitti Yhdysvallat ja Britannia profetioissa -kirjassaan: “Assyrialaiset–ennen vuotta 604 eKr. – lähtivät Babylonian pohjoisosassa sijainneesta maastaan ja vaelsivat luoteeseen – nykyisen Georgian, Ukrainan ja Puolan läpi maahan, jota kutsutaan nykyään Saksaksi. Tunnemme tänään assyrialaisten jälkeläiset nimellä Saksan kansa”.

Saksan juurien jäljittäminen

Vuosisatojen ajan Saksan kansa dominoi Keski-Euroopan sydänmaita. Kuitenkin Saksan kansa tuntee vain vähän–tai kieltäytyy tuntemasta–sen todellista alkuperää. (Saksalaiset ovat suuresti vastuussa tiedon piilossa pitämisestä. Myös Hitlerin aikakauden lopulla moni yritti salata menneisyytensä.)

Nykyajan israelilaiset ovat monesta eri heimosta koostuva yksittäinen perhe, samoin myös Saksan kansa tänään. Heitä on maailmassa reilusti yli 100 miljoonaa–ja useimmat asuvat Saksassa ja Itävallassa.

Paljon kirjoituksia löytyy varhaisista, Eurooppaan ensimmäisellä ja toisella jKr. vuosisadalla saapuneista Saksan heimoista. Suuri kiitos kuuluu senaikaiselle roomalaiselle historioitsija Tacitukselle, joka eli tänä aikana. Varhaisista Saksan heimoista merkittävimpiä ovat khatit (nykyisten hesseniläisten kantaisiä), lisäksi mainittakoon treverit, tungrit, ja alamannit. Khatti tarkoittaa “rikkoa väkivallalla, saattaa pelkäämään tai kauhistuttaa”. Tämän Saksan heimon esi-isät asuivat ennen kansanvaellusta suurimmaksi osaksi Vähä-asiassa ja heitä kutsuttiin Assyrian khateiksi.

Monet varhaisista Saksan heimoista oli jatkuvassa ristiriidassa Rooman valtakunnan kanssa, minkä vuoksi roomalaiset kollektiivisesti antoivat heille nimen germani, joka tarkoittaa “sotamies”. Encyclopedia Britannica toteaa: “Ei löydy näyttöä, että saksalaiset olisivat koskaan itse käyttäneet tätä [germani] nimeä”. Tacituksen mukaan nimeä sovellettiin ensin tungreihin, Caesar puolestaan kirjaa, että neljää … heimoa … kutsuttiin yhteisellä nimellä germani “(“Germany “, 11. painos).

Roomalaiset kutsuivat heitä germaaneiksi heidän tuiman, sotivan luontonsa takia. Emil Ludwig kirjoitti: “Yksikään saksalaisten naapuri ei voinut koskaan luottaa saksalaisten pysyvän rauhaisana. Ei merkinnyt mitään, kuinka onnellinen heidän tilansa oli, heidän levoton intohimonsa kehotti heitä esittämään aina äärimmäisempiä vaatimuksia” (The Germans: Double History of a Nation, 1941).

Historioitsijat varmistavat, että nämä varhaiset heimot vaelsivat Keski-Eurooppaan. Roomalaiset kutsuivat kaikkia heitä “sodan miehiksi”. Mutta mistä he saapuivat sinne? Smith’s Classical Dictionary vastaa: “Ei voi olla epäilystäkään siitä, että he [assyrialaiset] … vaelsivat Eurooppaan Kaukasiasta ja Mustanmeren ja Kaspianmeren maista” (“Germania”).

Historioitsija Jerome, joka syntyi vuonna 340 jKr., kirjoitti hänen elinaikanaan Eurooppaan tunkeutuvista indogermaani-heimoista seuraavasti: “Sillä Assur (assyrialainen) on myös liittynyt heihin”! (Nicene and Post-Nicene Fathers, kirje 123, jakso 16). Jerome lainasi tässä Psalmia 83:8. Jerome kirjoitti Assyrian kansanvaelluksesta, koska hän eli sen tapahtuessa! Hän oli kansanvaelluksen silminnäkijä.

Monen germaanisen heimon tulviessa Keski-Eurooppaan, oli aika entisen Assyrian imperiumin nousta jälleen maailman dominanssiin. Germaaniset heimot tarvitsivat vain dynaamisen johtajan yhtenäistämään kansan, visionäärin, jota he voisivat tukea. Seuraavien 1500 vuoden ajan saksalaiset löysivät sen täyttymyksen “pyhässä Rooman valtakunnassa”.

Assyrialaisten kieli

Jotkut ovat väittäneet, että Assyrian kansa puhui seemiläistä, ei indogermaanista kieltä, minkä takia saksalaiset eivät voineet olla muinaisten assyrialaisten jälkeläisiä.

Raamatusta löytyy kohta, joka osoittaa selvästi, kuinka ja miksi useimmat muinaiset assyrialaiset saivat uuden, erilaisen kielen.

Nimrodin päivinä rakennettiin torni Baabeliin, josta piti tulla maailman diktatuurin pääkaupunki ja jonka voimalla Jumalan totuus olisi poistettu kokonaan. Jumala lausui Nimrodin päivän kapinoivista kansoista: “Katso, he ovat yksi kansa, ja heillä kaikilla on yksi kieli, ja tämä on heidän ensimmäinen yrityksensä. Ja nyt ei heille ole mahdotonta mikään, mitä aikovatkin tehdä” (1 Mooseksen kirja 11:6).

Estääkseen sivilisaatiota etenemästä pikaisesti itsetuhon pisteeseen, Jumalan täytyi “sekoittaa heidän kielensä” (jae 7). Jumalan ihmeellinen väliintulo saattoi alkuun erinäiset kielet. Useimmat assyrialaiset omaksuivat indogermaanisen kielen ja loput sen sukuisia kieliä.

Dr. Herman Hoeh kirjoitti artikkelissaan “Saksa profetioissa!”: “Eurooppalaiset tutkijat ovat perusteellisesti tutkineet Hatti-maan kieltä–hesseniläisten esivanhempia. Heidän löytönsä mukaan se oli indogermaaninen kieli – sen lukuisat sanat olivat sukua vanhan yläsaksan kielelle! … Hatin kieli oli läntisten assyrialaisten kieli. … Tutkijat myöntävät, että vuosisatojen ajan Assyriassa asuvien kieli ei ollut pelkästään seemiläinen” (Plain Truth, tammikuu 1963).

Muinainen kaupunki Trier

Länsi-Saksan Mosel-joen rannoilla, vain 6 kilometriä Luxemburgin rajalta, sijaitsee muinainen Saksan kaupunki Trier. Roomalaiset väittävät perustaneensa tämän ikivanhan kaupungin. Mutta saksalainen traditio, ja jopa kaupungin nimi, ehdottaa toisin.

“Steipen vieressä olevasta das Rotes Haus (punainen talo) -rakennuksesta löytyy latinankielinen teksti, jossa ylpeillään, että Trier tai Treves Roomaa vanhempi, itse asiassa 1300 vuotta vanhempi. Väitetään, että Trebeta, Semiramiksen poika, perusti muinaisen kaupungin”. Näin kertoo Trierin kaupungin värikuvaoppaan alkukappale.

Josef K.L. Bihl kirjoittaa saksalaisessa oppikirjassaan, In Deutschen Landen: “Trierin perusti Trebeta, kuuluisan Assyrian kuninkaan Ninuksen poika.” Ninus oli Rooman, Kreikan ja Persian kirjojen mukaan ensimmäinen hallitsija, joka aloitti järjestelmällisen antiikin maailman valloituksen Nimrodin kuoleman jälkeen.

Semiramis oli naimisissa Nimrodin, Babylonin perustajan kanssa (1 Mooseksen kirja 10:8–10). Jae 11 kertoo, että Assur ja hänen jälkeläisensä lähtivät Babylonista ja rakensivat Assyrian pääkaupungin–Niiniven. Mutta kuten marginaalissa oikein huomautetaan, Nimrod johti Assurin ulos Babylonista ja tämä todellisuudessa valvoi Niineven rakennushanketta. Raamattu osoittaa, että Nimrod ja Assur solmivat jo varhain läheisen liiton.

Löytyy selvä syy, miksi Saksan Trier-kaupunki juontaa juurensa Trebetaan, Nimrodin seuraajan Ninuksen poikaan, samoin kuin muinaiseen Assyrian pääkaupunkiin Niiniveen. Nykyinen Saksa koostuu suureksi osaksi Assyrian kansalaisista!

Muinainen khatti heimo

Khatti, Chatti, tai Hatti, kuten joskus kirjataan, tarkoittaa hepreaksi rikkoa väkivallalla tai sekavuudella, poistaa, saattaa pelkääväksi, pelottaa tai kauhistuttaa. Khatti on heprean heettiläistä tarkoittava, Chittiy johdannais- sana, joka mainitaan lukuisia kertoja Raamatussa. Kanaanilaiset heettiläiset–tuima kansa, joka otti jatkuvasti yhteen israelilaisten kanssa Raamatun kertomuksissa – tunnettiin tällä nimellä. He olivat Haamin – tummemman ihon värin omaavia – jälkeläisiä.

Löytyi kuitenkin toinen kansa, paljon vaaleampi-ihoinen, jotka tunnetaan myös nimellä, khatti tai Hatti: assyrialaiset! Historioitsijat tunnustavat, että oli olemassa kaksi erillistä kansaa khatti, tai heettiläiset -nimistä Raamatun nimityksen mukaista kansaa.

James Hastingsin Dictionary of the Bible, kirjoitettu vuonna 1899, viittaa pohjoisiin “heettiläisten kuninkaisiin”, jotka mainitaan 1 Kuningasten kirja 10:29 ja kommentoi: “Pohjoisten heettiläisten lisäksi muiden heettiläisten, tai” Heetin lapsien”, mainitaan [Vanhassa testamentissa] asuttavan Palestiinan eteläosaa”. (“Hittites”, osa 2). Nämä Heetin lapset ovat kanaanilaisia heettiläisiä Haamin sukua (ks. 1 Mooseksen kirja10:15). Aabraham pyysi näiltä ihmisiltä hautapaikkaa Saaralle 1 Mooseksen kirjan luvussa 23.

Mutta entä pohjoisen heettiläiset? Hastings viittaa 1. Kuningasten kirjan jakeeseen 10:29, jossa Salomo sai sotavoimia käydessään kauppaa “heettiläisten kuninkaiden” kanssa. Nämä eivät ole kuitenkaan samoja heettiläisiä kuin 1 Mooseksen kirjan luvussa 23 mainitut. Huomaa Lange’s Commentaryn 1 Kuningasten kirja 10:29 selitys: “Heettiläiset eivät ole samoja kuin luvussa 9:20 nimetyt, vaan olivat itsenäinen heimo, luultavasti Syyrian naapurustossa [raamatullisen Assyria oli Syyrian pohjoispuolella] ja 2 Kuningasten kirja 7:6 mainitsee ne liitossa syyrialaisten kanssa”.

Dr. Herman Hoeh antaa lisätietoa 1 Kuningasten kirjan jakeesta: “Assyrian heettiläisiä kutsuttiin “heettiläisten kuninkaiksi”, koska Joosua karkotti kanaanilaiset heettiläiset ja he siirtyivät Vähä- Aasiaan, jossa assyrialaiset asuivat” (Plain Truth, tammikuu 1969).

Assyrialaiset nimesivät monet valtakuntansa länsiosassa asuvat kansalaiset heettiläisiksi, tai Chatti, heprealaisten mukaan. Hastings tukee tätä: “Assyrialaiset… saivat aikaan sen, että Assyrian aikakaudella “heettiläis”-nimeä alettiin käyttää kaikista Eufrat-joen länsipuolisilta kansoista”. Hän sanoi vielä, että heettiläiset erisnimet voidaan jäljittää kauas Vähä-aasian länsipuolelle.

Lähes kaikki historialliset auktoriteetit tunnustavat, että oli olemassa kaksi eri kansaa, molemmat nimeltään heettiläinen tai khatti. Encyclopedia Britannica myöntää tämän todeksi: “Pohjoisten ja eteläisten heettiläisten tunnistamiseen liittyy tiettyjä vaikeuksia, joita ei vielä täysin selitetty, ja näyttää siltä, että meidän on oletettava Heetin olleen sekä maan nimi … että kansanheimon nimi, joka ei rajoitu kyseiseen maahan” (“Hittites”, 11. painos). Kuinka selvää! Löytyi valtio, jonka kansalaisia kutsuttiin heettiläisiksi, Seetin lapset, jotka olivat suuria sotureita. Mutta löytyi myös samanniminen heimoväestö, joka sai nimen, koska he olivat myös tuimia ihmisiä ja saivat muut kansat pelon ja kauhun valtaan, mitä heettiläinen varsinaisesti tarkoittaa. Nämä tunnettiin Assyrian heettiläisinä.

Dr. Hoeh ehdottaa kanaanilaisista heettiläisistä, että kun Aleksanteri Suuri valloitti Aasian, hekin muuttivat luoteeseen, Eurooppaan “ja sitten Atlantin yli Pohjois-Amerikkaan, jossa uudisasukkaat tapasivat heidät Keski-lännen khatti-intiaaneina”.

Mutta Assyrian khatti jäi Keski-Euroopaan, kuten Encyclopedia Britannica ja kaikki Saksan historiaa opiskelevat voivat vahvistaa. Britannica kuvaa khattia “muinaiseksi saksalaiseksi heimoksi”, joka “joutui ensimmäisen vuosisadan alkuvuosina usein roomalaisten kanssa ristiriitaan” (“Chatti”). Varmaan tämä Saksan khatti, josta roomalainen historioitsija Tacitus myös kirjoitti, ei voinut kuulua Heettin lapsiin, sillä he olivat tummaihoisia. Saksan khatti kuului taas Assurin poikiin, vaaleaihoisiin ihmisiin. Juuri tästä heimosta moderni Saksan heimo, hesseniläiset, sai nimensä.

Huomaa vielä, mitä Encyclopedia Britannica sanoo: “Varhaisimmat tunnetut [Saksan] maan asukkaat oli khatteja, jotka asuivat täällä ensimmäisellä vuosisadalla jKr … Walther Schultze sanoo: “Khatti ja Hessi ovat rodultaan ja kieleltään samanlaisia ” (“Hesse”). Lisäksi Hessen vanhan yläsaksan oikeinkirjoitusasu oli Hatti!

Dr. Hoeh kirjoitti edellä mainitussa Plain Truth artikkelissa: ” Hatti-maa oli Assyrian imperiumin läntinen osa … Muinaiset Assurin kuninkaat kutsuivat itseään Khatti-sars-nimellä–joka tarkoittaa “Kaisersin ja Hattin keisarit’ tai ‘Hattin kuninkaat”. Hattin johtajat pitivät itseään assyrialaisina … Hatti-maan muinainen pääkaupunki tunnettiin roomalaisten keskuudessa yleisesti nimellä “Ninus Vetus–vanha Niinive”.

Rehellisesti totuutta alkuperäisestä Saksan kansasta etsiville löytyy runsaasti todistusaineistoa! Hastings sanoo osaa varhaisen heettiläisen muistopatsaita koskien: “Heettiläisillä näyttivät omaavan erityisen mieltymyksen tehdä eri eläimen osista outoja yhdistelmiä ja joskus irvokkaita muotoja” (“Hittites” op. cit). Sitten hän jatkoi vielä, että heettiläiset toivat kaksipäisen kotkan Eurooppaan, joka on pitkään ollut Saksan keisarikunnan symboli!

Ei ole epäilystäkään, että yksi varhaisimmista Saksan heimoista, khatti nimellä tunnettu, polveutui Vähässä-Aasiassa asuvasta Assyrian khattista.

Keskivertokodin hyllyltä, Shakespearen koottujen teosten ja Britannica-tietosanakirjan väliltä löytynee koskematon, laiminlyöty, hienoisen pölyn peittämä Pyhä Raamattu. Suurin osa itseään “kristittyinä” pitävistä ei yksinkertaisesti pidä tapanaan lukea ja tutkia Raamattua. Yleisin tekosyy Raamatun lukematta jättämiselle on, ettei “sitä kykene ymmärtämään”. Kuinka kykenen ymmärtämään Raamattua sen puhuessa vertauskuvallisesti suurista näyistä, pahaenteisistä pedoista ja petollisista portoista?

Totta, Raamattu on täynnä profeetallisia näkyjä ja ilmauksia. Itse asiassa Raamatusta kolmannes on profetiaa, ja suurin osa profetiasta käsittelee lopun aikaa. Raamattu sisältää myös monia, täsmällisesti, ennustetusti täyttyneitä profetioita. Täyttyneiden profetioiden pitäisi saada meidät puhaltamaan pölyt Raamatultamme ja opiskelemaan, mitä useimmat ihmiset eivät kuitenkaan tee.

Suuri osa Raamatun kuuluisimmista profeetallisista teksteistä käsittelee Jeesuksen Kristuksen toista tulemusta edeltäviä, peräkkäisiä, maailmaa hallitsevia pakanavaltakuntia. Näitä peräkkäisiä, “pedoiksi” kutsuttuja järjestelmiä käsitellään kaikkialla Raamatussa, mutta erityisesti sen neljässä profeetallisessa luvussa: Danielin kirjan luvuissa 2 ja 7 sekä Ilmestyskirjan luvuissa 13 ja 17. Kukin luvuista antaa järjestyksessä tutkittuna lisätietoa edeltäville luvuille. Yhdessä ne luovat täydellisen, mutta siitä huolimatta yksinkertaisen perustuksen kaikille Raamatun profetioille.

Danielin toisesta luvusta löytyy paras yhden luvun katsaus kaikkiin Raamatun profetioihin. Luvussa Jumala paljastaa Danielin kautta näyn suuresta neljää peräkkäistä valtakuntaa edustavasta kuvapatsaasta. Historia osoittaa, että valtakunnat olivat Kaldean valtakunta, jota seurasi Persian, sitten kreikkalais-makedonialainen ja lopulta Rooman valtakunta. Näiden neljän valtakunnan oli määrä jatkua toinen toiseensa jälkeen aina Jeesuksen Kristuksen toiseen tulemiseen saakka.

Danielin kirjan luvussa 7 profeetta kuvaa neljää petoa, jotka edustavat neljää pakanavaltakuntaa, se painottaa erityisesti neljättä–Rooman valtakuntaa. Tällä pedolla on 10 sarvea, jotka profeetan mukaan “ovat kymmenen kuningasta, jotka nousevat” tulevaisuudessa siitä, tai Rooman valtakunnan jälkeen (jae 24). Daniel kuvaa myös “pientä sarvea”, joka kasvoi 10 sarven joukosta ja repäisi pois kolme ensimmäistä (jae 8). Tämän profetian merkitys tehdään selväksi Ilmestyskirjassa.

Ilmestyskirjan luku 13 käsittelee Danielin luvusta 7 poiketen vain yhtä eläintä–joka edustaa neljättä ja viimeistä valtakuntaa, Rooman imperiumia. Koska Johannes eli Rooman valtakunnan aikana kirjoittaessaan Ilmestyskirjan, hänellä oli vain vähän sanottavaa kolmesta edellisestä kuningaskunnasta. Nämä olivat jo täyttyneitä profetioita!

Johannes kuvaa Ilmestyskirjan luvussa 13 petoa, jolla on seitsemän päätä ja 10 sarvea, näistä päistä yksi haavoittui kuin kuoliaaksi. Historioitsijat ovat yhtä mieltä siitä, että Rooman valtakunnan aika oli 31 eKr. – 476 jKr., jolloin se murskautui, kuoli. Mutta sen kuolinhaava parani Johanneksen profetian mukaisesti (jae 3). Sitten Rooman valtakunnan oli määrä kokea 10 ylösnousemusta (kuten Daniel kertoi), joista kolme ensimmäistä tulisi reväistyä pois “pienen sarven” toimesta–mikä viittaa siihen, että valtakunnat eivät olleet kokonaisuudessaan roomalaisia, vaan että ne hallitsivat muinaisen Rooman alueella imperiumin romahtamisen jälkeen. Juuri näin tapahtui. Kolme barbaariheimoa hallitsi alueella pääsääntöisesti, kunnes Justinianus palautti Rooman keisarikunnan vuonna 554 jKr. ja paransi kuolinhaavan.

Ilmestyskirjan luku 17 antaa meille viimeiset tarvittavat tiedot. Siinä Johannes kuvaa jälleen seitsenpäistä petoa, mutta päistä yksikään ei ole haavoittunut. Tällä kertaa nainen, joka Raamatussa aina symboloi kirkkoa tai seurakuntaa, ratsastaa pedolla. Häntä kutsutaan jakeessa 1 portoksi, ja siksi hän symboloi suurta, väärää kirkkoa, joka ratsastaa tai vaikuttaa voimakkaasti tähän poliittiseen petoon.

Historiallisten dokumenttien ja näiden lukujen vertaaminen tekee profetioiden merkityksen selväksi. Kun Justinianus tunnusti paavin ylivallan vuonna 554, Rooman valtakunta elpyi. Koska se toimii tiiviissä yhteydessä suureen väärään kirkkoon, imperiumi sai lopulta nimekseen pyhä Rooman valtakunta. Justinianuksen valtakunnan jälkeen seurasi kuusi historiallisesti dokumentoitua ns. pyhän Roomalaisen valtakunnan eloon heräämistä–joihin kaikkiin Vatikaani on vaikuttanut merkittävästi ja joissakin tapauksissa se on toiminut hallitsevassa asemassa.

Läpikäymämme historialliset tosiasiat valottavat lyhyesti käsittelemiämme profeettisia lukuja. Ilmestyskirjan luvun 17 pedolla ratsastava nainen sekä Danielin luvun 7 “pieni sarvi” edustavat suurta väärää kirkkoa. Pieni sarvi repi ulos kolme ei-uskonnollista alueella hallinnutta valtakuntaa ja ohjasi seitsemää sen jälkeen tulevaa, eloon herännyttä sarvea. Pedon päällä istuva nainen vaikuttaa jokaiseen seitsemään päähän, eli jokaiseen, seitsemään viimeiseen valtakunnan eloon heräämiseen, mitä kutsutaan pyhäksi Rooman valtakunnaksi.

Tämä saattaa meidät luvun tarkoitukseen. Olemme nähneet jo kuusi Rooman valtakunnan eloon heräämistä, joiden kaikkien päällä suuri väärä kirkko istui. Valtakunnista seitsemäs muodostuu parhaillaan. Vaikka nämä liitot ovat olleet suuresti uskonnon vaikutuksen alaisia, ne ovat olleet kaikkea muuta kuin pyhiä. Raamatun opiskelijoita asia ei yllättäne, kuvaahan Raamattu tätä poliittista voimaa kauhistuttavaksi pedoksi sekä porttojen äidiksi, joka juopuu Jumalan pyhien verestä. Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan lue Raamattua.

Entä historialliset tosiasiat? On surullista todeta, että useimmat ihmiset eivät opiskele myöskään historiaa. Tässä luvussa pyrimme tarkastelemaan tarkemmin Euroopan keskiajan keisarien ja paavin valtaistuimen historiallista suhdetta. Minkälaiset ovat kirkon ja valtion unionin historialliset hedelmät? Miten niiden liitto sopii Raamatun profetiaan?

Tulemme huomaamaan lyhyesti historiallisia tapahtumia tarkastellessamme, että Saksalla oli suurimman osan keskiajasta määräysvalta Euroopassa.

Huippuja ja laaksoja

Johannes kuvaa Ilmestyskirjan jakeissa 17:9–10 Rooman valtakunnan seitsemää heräämistä “vuoriksi”. Mutta “vuorten huippujen” välissä löytyy myös laaksoja. Vaikka näiden ylösnousemusten ennustettiin olevan toinen toisiaan seuraavia aina Kristuksen paluuseen asti, niiden väliltä löytyi myös taukoja. HG Wells kuvaa tehokkaasti tätä “ylös alas” -konseptia teoksessaan The Outline of History: “Rooman valtakunta horjuu, leviää, työnnetään näyttämöltä ja se ilmestyy uudelleen – ja jos viemme kuvauksen askeleen eteenpäin – juuri Rooman kirkko on taikurin osassa ja säilyttää ruumiin elossa”.

Rooman valtakunta jaettiin muinoin kahteen osaan. Rooma toimi lännen ja Konstantinopoli idän pääkaupunkina. Danielin luvun 2 patsaan kaksi rautaista säärtä kuvaa hämmästyttävästi vuoden 476jKr. Rooman valtakuntaa. Sitten tuimat germaanisen alkuperän omaavat barbaariheimot (muista, että juuri roomalaiset nimesivät nämä tuimat taistelijat germaaneiksi) ryöstivät Rooman. Itäinen imperiumi Konstantinopolissa oli lähes voimaton ja Rooman valtakunta kukistui virallisesti.

Vuoteen 554 mennessä katolisuus oli saavuttanut tarpeeksi voimaa dominoidakseen maailmaa. Paavin kehotuksesta Justinianus, idän keisareista kuuluisin, siirsi hallituksensa lakkautetusta itäisestä osasta läntiseen osaan–Roomaan. Imperiumi heräsi tilapäisesti henkiin “pyhäksi Rooman valtakunnaksi” – Euroopan kansojen unioniksi, jolla Rooman paavi ratsasti kuin nainen pedolla.

Justinianuksen hallinto Länsi-Euroopassa oli lyhytaikainen. Hän kuoli vuonna 565 ja imperiumi riutui. Johanneksen Ilmestyskirjan luvun 17 profetian mukaisesti peto laskeutui laaksoon, jossa se meni horrokseen, mutta ei kauaksi aikaa. Jo ennen Justinianuksen kuolemaa nousi toinen, pelottavampi poliittinen läsnäolo, joka tuli muuttamaan politiikan ja uskonnon kasvot Euroopassa ikuisiksi ajoiksi.

Kaarle Suuri

Frankit olivat ensimmäinen katolisuuden omaksunut barbaariheimo, mutta he omaksuivat uskonnon poliittisen, ei uskonnollisen voiton tavoittelemiseksi. Frankit olivat enimmäkseen germaanista alkuperää ja käyttivät kirkkoa laajenemispolitiikkaansa tukemiseksi. Kirkko puolestaan vetosi frankkihallitsijoita sitä suojelemaan. Tämä oli pelkästään poliittinen unioni.

Frankkien valtakunta saavutti huippunsa Kaarle Suuren aikana. Euroopan poliittinen näyttämö oli vahvasti jakautunut ennen Kaarlen nousua maailman hallitsijaksi. Saksa oli heimoiksi jakautuneena. Langobardit olivat miehittäneet suuren osaa Italiaa. Bysantti tunnustettiin vanhan itäisen Rooman valtakunnan alueen seuraajaksi. Lopulta Kaarle muutti kaiken yhdessä paavin valtaistuimen kanssa–muttei ilman suurta verenvuodatusta.

Kaarle tunsi velvollisuudekseen puolustaa kirkkoa. Hän saapui vuonna 774 Pohjois-Italiaan paavi Leo iii pyynnöstä ja voitti Lombardian kuningaskunnan Italia yhdistyi ensimmäistä kertaa vuosisatoihin. Vuonna 799 hän tuli jälleen paavin avuksi, jota oli raa’asti pahoinpidelty ja heitetty vankilaan salaliittolaislauman toimesta. Kaarlen armeijan ja frankkien joukkojen tuella paavi vapautettiin kaikista väärinkäytöksistä ja palautettiin kirkontoimeensa.

Seuraavana vuonna Roomassa joulua vanhassa Pyhän Pietarin kirkossa viettäessään, Kaarle polvistui rukoilemaan ja paavi sijoitti kruunun Kaarlen päähän ja julisti hänet “neljännen maailman imperiumin 73. keisariksi”.

Tässä vaiheessa huomattakoon, että keskiajalla moni tutkija, teologi ja jopa paavi tiesi, että Rooman valtakunta oli neljäs maailmaa hallitseva valtakunta. Monet identifioivat tämän neljännen valtakunnan Danielin profetian valtakunnaksi. Tämän vuoksi eurooppalaiset ja katoliset yrittivät elvyttää imperiumia! Raamattu sanoi, että tulisi olisi vain neljä imperiumia. Asiasta lisää myöhemmin.

Frankkien kuninkaana Kaarle kykeni alistamaan jokaisen saksalaisheimon, poikkeuksena yksi heimo: saksit. Saksit takertuivat omaan uskoonsa ja kieltäytyivät kuoleman uhalla alistumasta katolisiksi. Kaarle päätti pakottaa heidät omaksumaan oman kristinuskonsa miekan voimalla. Saksit vastustivat vuosikausia itsepintaisesti. Yhdessä vaiheessa turhautunut Kaarle teloitti 4500 saksivankia. Tämä barbaarinen teko teki saksit entistäkin vihaisemmaksi.

Kesti 30 vuotta, ennen kuin Kaarle sammutti täysin “saksi”-ongelman, useita tuhansia teloitettiin uskontonsa vuoksi. Yli 18 valloituksen jälkeen Kaarle voitti lopulta. Saksit joko alistuivat Kaarlen hallintoon tai joutuivat kuolemaan.

“Pyhän” Rooman imperiumin keisarina Kaarle tunsi velvollisuudekseen levittää kristinuskoa keinolla millä hyvänsä. New Encyclopedia Britannica kertoo: “väkivaltaiset teot, joilla tehtävä suoritettiin, oli aikaisemmalla keskiajalla tuntematon, sanguiiniset [veriset] rangaistukset kohtasivat niitä, jotka rikkoivat kanonista lakia tai jatkoivat pakanauskontojen käytäntöjä, mikä herätti kritiikkiä Kaarlen omissa ympyröissä” (“Charlemagne, Emperor “).

Väkivaltaisuus, jota Kaarle käytti vahvistaakseen katolista uskoa alamaisiinsa, oli yksinkertaisesti tuntematon aiemmissa valtakunnissa! Hän pakotti oman kristinuskonsa kaikkiin. Hänen valtakunnallaan saattoi olla siteitä muinaisiin roomalaisiin valtakuntiin, mutta vaikka suuri kirkko ohjasi sitä–se ei ollut luonteeltaan todellakaan “pyhä”.

Vuosisatojen ajan Kaarlea seuraavien keisarien tavoitteena oli palauttaa Kaarlen traditiot, pyrkimys elvyttää Rooman valtakunta!

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta

Kaarle Suuren valtakunta, yksi Euroopan suurimmista hallinnoista, ei edes jatkunut hänen poikaansa ja seuraajaansa edemmäksi. Valtakunnan hajotessa imperiumin länsipuoliset kansat tunnettiin ranskalaisina. Saksaa puhuvat kansat Reinin ja idän slaavien välissä kehittyivät Saksaksi. Tosiasia, että Kaarle Suuri hallitsi sekä Saksan että Ranskan kansoja, sai osan epäilemään hänen kansallista perintöään.

Voimme kiistellä Kaarle juurista, mutta kun asia koskee seuraavaa Rooman heräämistä, ei löydy enää minkäänlaista kiistanasiaa. Otto Suuri kruunattiin Saksan kuninkaaksi vuonna 936 ja hän oli ensimmäinen pitkän linjan Euroopan poliittisella areenalla dominoivista Saksan keisareista. Paavi lahjoitti imperiumin kruunun Otolle vuonna 962. Seuraavien 800 vuoden ajan Saksan kuninkaat kutsuivat itseään “Saksan kansan Rooman valtakunnan keisareiksi”.

Otto oli häikäilemätön soturi, kuten monet hänen jalanjäljissään seuraavat. Hän laajensi valtiota voimakkaasti “kristillisyyden” miekalla. Encyclopedia Britannica sanoo, että häneen “vaikuttivat väkivaltaiset intohimon puuskat” ja että “hänen politiikkansa oli murskata kaikki itsenäisyyden taipumukset ” (“Otto i”, 11. painos).

Otto istutti huolellisesti jokaiselle uudelle valloittamalleen alueelle uusia Saksan siirtomaita. Tämä oli Saksan nationalismin aamunkoitto. Tätä ennen saksalaiset olivat jakautuneet pitkälti heimoittain. “Mutta kun heidän kuninkaansa saivat oikeuden tulla kruunatuksi Rooman keisariksi, heistä itsestään tuli keisarillinen rotu. He alkoivat olla ylpeitä yhteisestä Saksa nimestään. Näin herätettiin kansalaistunne, joka ei enää koskaan jälkeenpäin jättänyt saksalaisia edes sen pimeimpänä aikana “(Henry Northrop, History of the World, osa 1).

Tämä maailmaa hallitseva, kansallismielinen henki ajoi monta Saksan kuningasta Alppien yli Italiaan etsimään roomalaisia asioita. Vaikka Saksan keisarit ja katoliset paavit ovat aina kilpailleet ja taistelleet herruudesta, on selvää, minkä takia niiden suhde on kestänyt aikojen kuluessa. Saksan keisarit ovat aina tienneet, että tie maailman herruuteen kulkee Rooman kautta. Yhtä lailla, paavinvallan tiedossa on ollut jo pitkään, että ainoa tapa levittää uskontoa voimalla on pelottavan, miekka heiluttavan poliittisen pedon satuloiminen.

Unionin säilyttäminen

Kirjasessa ei ole tilaa käsitellä eloon heränneen, kolmannen, Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan jokaista keisaria, mutta on tärkeää näyttää, kuinka pitkälle moni Saksan kuningas meni varmistaakseen läheiset siteet paavinvaltaan. Otto Suurta seurasi hänen poikansa ja pojanpoikansa, jotka viettivät suuren osan elämästään ja myös kuolivat Rooman naapurustossa. Henry iv (1056–1106), kun hänet oli erotettu kirkosta, odotti paavin linnan ulkopuolella pakkasessa kolme päivää, ennen kuin paavi antoi hänelle anteeksi. Frederik Barbarossa (1152–1190) vietti Pohjois-Italiassa 15 vuotta kuuden eri sotaretken aikana. Hänkin pyrkimyksenään oli säilyttää Rooman valtakunnan muinainen loisto ja voima hengissä.

Barbarossan pojanpoika, Frederik II (1212–1250), oli viimeinen suuri keisari, joka hallitsi Saksan dominoivaa, elvytettyä Rooman valtakuntaa. Fredrik oli yksi kaikkein merkittävimmistä Saksan keisareista. Hänen mielestään ihanteellinen hallitus oli totalitäärisvaltio.

Edeltävien keisareiden lailla myös Frederik piti itseään varsin uskonnollisena. Vuonna 1224 hän antoi lainsäädännön, joka salli kerettiläisten polttamisen roviolla. Paavi Honorius iii ja hänen seuraajansa, Gregorius ix ilahtuivat tällaisesta lainsäädännöstä.

Frederikin kuoleman jälkeen Rooman valtakunta vaipui uudelleen uneen – tämä oli toinen laakso seitsemän “vuorenhuipun” joukossa. Näyttämö oli valmis, jotta toinen saksalainen perhe voisi alkaa mielistellä Vatikaania tavoitellessaan maailman hallintoa. Sen kuninkaallinen linja tuli kestämään 600 vuoden ajan!

Habsburgien dynastia

Rooman valtakunta joutui olemaan jonkin aikaa ilman keisaria. Vuonna 1273 Itävallan Rudolf Habsburg kruunattiin Aachenissa kuninkaaksi, mutta ei keisariksi. Jo varhain Habsburgit tuntuivat olevan enemmän huolissaan oman dynastiansa vallasta Saksassa ja Itävallassa kuin maailman herruudesta.

Vasta 1400-luvulla keisariudesta tuli taas keskeinen toive saksankielisten kuninkaitten parissa. Fredrikv, Habsburgien Saksan kuningas, kruunattiin Paavin toimesta Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan keisariksi. Tämä arvonimi säilyi perheessä dynastian päättymiseen vuonna 1806.

Habsburgien dynastian suuruus piilee ennemmin sen kestossa kuin dynaamisissa johtajissa. Se onnistui tuottamaan ainakin kaksi 1500-luvulla peräkkäin hallinnutta erinomaista kuningasta–he olivat Maksimilian I (1493–1519) ja Kaarlev (1519–1556).

Maksimilian loi pohjan kansainväliselle imperiumille järjestämällä kaksi avioliittoa Espanjan kuningashuoneitten Kastilian ja Aragonian kanssa. Yhdessä niistä Maksimilianin poika Filip meni naimisiin Ferdinandin ja Isabellan Johanna-tyttären kanssa. Habsburgien dynastian suku jakautui näin Saksan ja Espanjan linjoihin.

Filipin ja Johannan poika Kaarle kruunattiin vuonna 1520 Rooman keisariksi. Hän oli Kaarle v ja hänestä tuli yksi suurimmista historian Saksan keisareista. Frederick ii tavoin Kaarle uskoi, että keisarin tuli hallita ylinnä. Pyhän Rooman valtakunnan neljäs herääminen saavutti hänen valtakaudellaan huippunsa.

Kaarle tuli Espanjan ja Saksan valtakuntien hallitsijaksi 19 vuoden iässä. Hän omasi Saksan, Burgundyn, Italian ja Espanjan sekä tuntuvan määrän ulkomaista omaisuutta. Hänen valtakuntansa tuli tunnetuksi nimellä “imperiumi, jossa aurinko ei koskaan laske”. Saksan keisari ollut hallinnut näin laajaa aluetta sitten Kaarle Suuren.

Kölnin vaaliruhtinas esitti Kaarlelle seuraavat perinteiset kysymykset ennen hänen kruunaamistaan Aachenissa: “Tuletko kaikin asianmukaisin keinoin säilyttämään ja suojelemaan pyhän uskon, joka on uskottu katolisten miesten käteen? Tuletko olemaan pyhän kirkon ja hänen palvelijoittensa uskollinen kilpi ja suojelija? Tuletko ylläpitämään ja palauttamaan valtakunnan oikeudet ja imperiumin omaisuuden, joita on laittomasti pidätetty? … Tuletko asianmukaisesti alistumaan Rooman paavin ja Pyhän Rooman keisarikunnan alaiseksi? “

“Kyllä”, vastasi Kaarle.

Kymmenen vuotta myöhemmin Kaarle v kruunattiin Roomassa paavin toimesta keisariksi. Kirkon ja valtion välinen rakkaussuhde syttyi uudelleen. Vaikka Kaarle oli vannonut puolustavansa katolista kirkkoa, hän teki vain muutaman turhan yrityksen paikatakseen Lutherin vuonna 1517 alkuunsaamia uskonnollinen maailman säröjä. Hänen arabien ja juutalaisten vastainen vainonsa on hyvin dokumentoitu. Hän saavutti valtansa huipun Espanjan ja Rooman inkvisitioiden raivotessa Euroopassa.

Kaarlen kuoleman jälkeen Habsburgien dynastia jakautui Espanjan ja Itävallan linjoihin. Itävallan Habsburgien linja käytti edelleen “Saksan kansan Rooman keisarin” arvonimeä, kuten edeltäjänsä viisi vuosisataa aikaisemmin, mutta he eivät enää suorittaneet pyhiinvaellusta Roomaan paavin kruunattavaksi. Impierialinen virka periytyi tästä lähtien Habsburgien sukulinjan mukaisesti.

Tässä vaiheessa neljännen eloon heränneen pyhän Rooman valtakunnan voima ja väkevyys alkoi hiipua. Protestanttinen uskonpuhdistus heikensi huomattavasti aikaisemmin vallinnutta Rooman kirkkoa. Sen maallisen puolen vuorovesi alkoi ajautua kohti Ranskaa. “Pyhän” Rooman imperiumin neljäs elpyminen otti viimeisiä askeleitaan.

Lopulta Napoleon murskasi sen vähän, mitä Habsburgien imperiumista oli 1800-luvulla jäljellä ja kävi ilmi, että viimeinen “pyhän” Rooman valtakunnan jäännös oli tuhoutunut. Historioitsijat eivät ymmärrä, että pyhä Rooman vastakunta siirtyi kunnianhimoisen ranskalaisen käsiin, kun Napoleon veti mahtipontisesti keisarin kruunun paavin käsistä ja kruunasi itsensä vuonna 1804.

Vuosisatoja kestäneen Saksan ja Itävallan dominanssin jälkeen pyhä Rooman valtakunta elpyi lyhyeksi aikaa Ranskan dominanssin alla. Se oli Rooman valtakunta valepuvussa. Napoleon jatkoi Kaarle Suuren ihanteita nykyisemmässä maailmanajassa. Napoleon halusi hallita maailmaa kuten Saksan keisarit ennen häntä – jälleen kerran Vatikaanin kautta.

Ranskan valta-asema jäi lyhytaikaiseksi. Samainen Rooman imperiumi nosti 1900-luvulla kuudetta kertaa ruman päänsä. Saksalainen “keisari” ja katolinen kirkon olivat pääosissa taas kerran, vaikka tällä kertaa modernin edistyksen nimeen naamioituneena. Keskiaika palasi–vain huomattavasti laajemmassa mittakaavassa ja kehittyneemmillä aseilla varustettuna. (Lisää asiasta luvussa 4.)

Suuri keskiajan virhe

Rudolf Habsburgilaisen hallituskaudella, Jordanus von Osnabrück kirjoitti 1200-luvulla kirjan siitä, miten Rooman valtakunta siirtyi saksalaisten käsiin. Hän ei ollut ainoa keskiaikalainen, joka hautoi tällaista ideologiaa. Monen mielestä saksalaisten monumentaalisena tehtävänä oli hallita ja säilyttää Pyhä saksalais-roomalaisen keisarikunta hengissä. Miksi näin?

Muista, että paavi osoitti kruunajaisissa Kaarle Suuren neljännen maailman valtakunnan keisariksi. Rooman valtakunta neljäntenä maailmanhallituksena ei pohjautunut tältä paavilta. Jo vuosisatoja ennen suurin osa juutalaisista ja kristityistä uskoi profeetta Danielin kirjoitusten perusteella, että senaikainen Rooman valtakunta olisi maailman viimeinen valtakunta.

Monet tutkijat tiesivät, että Rooman valtakunnan profetoitiin olevan neljäs ja viimeinen maailmanvaltakunta. He lukivat Raamatun profetioita traagisesti väärin, mikä johti keskiajalla laajamittaiseen väkivaltaan ja verenvuodatukseen.

Ihmiset olettivat erheellisesti, että antikristus astuisi näyttämölle Rooman valtakunnan sammuttua. Todellisuudessa Raamattu sanoo, että neljännen valtakunnan poistuttua perustetaan Jumalan valtakunta (Danielin kirja 2:44).

Myös tämä Raamatun sanoma tulkittiin väärin, sillä keskiajan ihmiset olettivat, että pyhä Rooman valtakunta oli Jumalan valtakunta maan päällä! Tämä käsitys kohotti valtakunnan lait ja toiveet maailman hallinnasta Jumalan yläpuolelle. Keskiajan tragedia perustui siis saatanan inspiroimaan, karkeaan Jumalan Sanan väärin tulkintaan, ei pyhään keisarikuntaan.

Saksalaiset, enemmän kuin ketkään toiset, tunsivat jumalalliseksi velvollisuudekseen ylläpitää “pyhää” Rooman keisarikuntaa, jottei “antikristus” voisi astua esille. Valtakunnan vajotessa syvyyksiin, se kohosi kerta toisensa jälkeen, sai jollain tavalla voiman herättää itsensä–ja yleensä nousun takaa löytyi yksittäinen vahva johtaja, usein vahvan, uskonnollisen Rooman johtajan tukema saksalaisjohtaja.

Valtakuntien ihmiset eivät ymmärtäneet, että Jumalan Pyhä Raamattu profetoi yhden ja saman Rooman eloon heräämisistä! Raamattu ennustaa vain neljästä maailmaa hallitsevasta valtakunnasta. Näimme jo, että kun lopullinen valtakunta murskattiin vuonna 476 jKr., se heräsi uudelleen eloon vielä 10 kertaa Roomasta ylösnousseena “pyhänä Rooman valtakuntana”, joista viimeiset seitsemän kertaa paavin auktoriteetin yhteydessä.

Kyseessä on aina samainen Rooman valtakunta, vain uudella nimellä ja uudessa asemassa. Viime vuosisadalla se heräsi Saksan valtaa pitäessä. Nyt se odottaa vihoviimeistä hurraa-huudon saattamaa nousuaan, taas kerran voimakkaan eurooppalaisen, luultavasti Saksan käden tukemana.

Kutsu muistamaan

Saksan entinen liittopresidentti Roman Herzog sai 8. toukokuuta 1997 kansainvälisen Kaarle Suuri -palkinnon ponnistuksistaan Euroopan yhdistämiseksi. Tohtori Herzog lausui kiitospuheessaan: “Tuhannen vuoden ajan maanosamme kohtalo on pyörinyt yhtenäisen tai hajanaisen Euroopan välillä. Kaarle Suuri, jonka mukaan palkinto on nimetty, teki oman erityisen valintansa: sai aikaan ensimmäisen Euroopan yhdentymisen. Tällaisella hetkellä totuus lausuttakoon: Hän saavutti päämääränsä vain verimeren läpi kahlaamalla, hiellä ja kyyneleillä”.

Euroopan yhdentymisen historia sisältää paljon verta. Saksa on ollut Euroopassa verenvuodatuksen aloittamisen suurin osatekijä.

Roman Herzog on ollut pitkään yksi Saksan merkittävimmistä Euroopan yhdentymisen edistäjistä. Hän haki yhdessä monien muiden Euroopan johtajien kanssa inspiraatiota Kaarle Suurilta nykyajan yhdistymiselle.

Hyvin pian 10 kansakuntaa tai kansojen ryhmää yhdistyy Euroopassa suuren kirkon vaikutuksella unioniksi. Jokainen unionin osa näyttää ihmisistä oikealta, sen uskonto, vauraus, sotilasmahti. Mutta sen lopulliset hedelmät tulevat kauhistuttamaan. Historia tukee tällaista katsantokantaa. Juoniminen, pettäminen, verenvuodatus, suvaitsemattomuus, teloitus -sanat kuvaavat keskiajan “pyhää” Rooman valtakuntaa kaikkein parhaiten.

Noin 40 miljoonaa ihmistä teurastettiin ns. pyhän inkvisition–painajaismaisen paavinvallan “harhaopin” viruksen vastaisen rokotteen kautta! Rooman ja Espanjan inkvisitiot eliminoivat käytännöllisesti koko protestanttisuuden Italiasta ja Espanjasta! Maailma ei ole ehkä koskaan aikaisemmin nähnyt kauheampia aikoja kuin 1300-, 1400- ja 1500-lukujen pimeät, kurjat vuodet.

Tämän voimakkaan poliittisen pedon ja suuren väärän kirkon välisen unionin historialliset hedelmät eivät ole olleet pyhiä–ennemminkin epäpyhiä. Kun sen homehtuneet hedelmät paljastuvat yhden viimeisen kerran, maailma tulee järkyttymään. Miten oikealta tuntuva, varsin uskonnollinen instituutio–saattaa olla perin pohjin paha? Vastaus on kirjattu tuhansien historian kirjojen sivuille. Mutta tätäkin tärkeämpää on tietää, että Jumala ennusti näistä tapahtumista kauan aikaa sitten juuri sen kirjan sivuilla, jota lähes kukaan ei opiskele eikä tutki–Pyhän Raamatun sivuilla. Ehkä aika on tullut etsiä se hyllyltä, puhaltaa pölyt pois ja avata kirja. Tulet järkyttymään, kuinka tarkasti Jumala ennustaa tulevaisuudesta.

Adolf Hitlerin elämässä tapahtui radikaali muutos 17 vuoden iässä. Hitlerin läheinen ystävä järkyttyi syvästi hänen äänestään. Robert GL Waite kirjoittaa kirjassaan nimeltään Psykopaattinen Jumala–Adolf Hitler seuraavasti: “Katseltuaan ystävänsä intensiivisesti täyden minuutin ajan, hän alkoi puhua. ‘Koskaan aikaisemmin eikä koskaan enää sen jälkeen en kuullut Adolf Hitlerin puhuvan tavalla, jolla hän puhui, kun seisoimme paikalla yksin tähtien alla, kuin olisimme ainoita olentoja maailmassa.” [August] Kubizekin mielestä Hitlerissä oli kyseisenä yönä jotain outoa. “Oli kuin toinen ihminen olisi puhunut hänen ruumiistaan ja liikuttaisi yhtä paljon häntä kuin minua. Ei ollut lainkaan kyse puhujan omista sanoista liikuttumisesta. Päinvastoin, minusta tuntui, että hän itse kuunteli hämmästyksen ja tunteen vallassa, mitä hänestä itsestään puhkesi alkeisvoimalla esiin. En yritä tulkita ilmiötä, se näytti täydellisen ekstaasin ja tempauksen olotilalta”. Hitlerin kyseisen öiset sanat hävisivät, yö katosi, mutta yksi asia jäi palamaan Kubizekin muistissa. Adolf ei puhunut taiteilijaksi tai arkkitehdiksi tulosta. Hän näki itsensä Rienzin lailla kansansa Messiaana. Hän puhui yhtenä päivänä “mandaatista, jonka hän vastaanottaisi ihmisiltä ja kuinka hän johtaisi ihmiset orjuudesta vapauden korkeuksiin … Hän puhui erityisestä tehtävästä, joka eräänä päivänä uskottaisiin hänelle ” (oma korostukseni).

Meidän täytyy miettiä ja antaa Jumalan tulkita tätä hyvin harvinaista ilmiötä. Hitlerin ystävä sanoi, että toinen ääni puhui Hitlerin kautta! Molemmat liikuttuivat tunteellisesti puheesta.

Kokemuksen jälkeen Hitler ei enää ajatellut kuin 17-vuotias poika. Hän näki itsensä “Messiaana”! Paholainen ajattelee tällä tavalla! (Jesajan kirja 14:14). Hitler tiesi, että hän tulisi saamaan toimeksiannon–”erityisen tehtävän” kansaansa johtaakseen. Jotain äärimmäisen harvinaista ja radikaalista tapahtui kyseisenä yönä.

Kuudes pää

Kun Benito Mussolinista tuli ennen toista maailmansotaa Italian johtaja, hän kutsui hallintoansa pyhäksi Rooman valtakunnaksi. Herbert W. Armstrong tiesi, että kyseessä oli Rooman valtakunnan kuudes pää (Johanneksen ilmestys 17:8). H. Armstrong ei kuitenkaan ymmärtänyt, että Hitler–ei Mussolini–esitti keskeistä roolia pyhässä Rooman valtakunnassa. Esille on noussut lisätietoja, joita H. Armstrongilla ei aikanaan ollut. Saatana oli pyhän Rooman valtakunnan kuudennen pään takana oleva todellinen valtatekijä (Johanneksen ilmestys 13:4). Hän antoi Hitlerille johtavan ihmisroolin. Hitler johti pyhää Rooman valtakuntaa, vaikka ei avoimesti kutsunut hallitustaan tällä nimellä. Kolmas valtakunta -nimityksellä on kuitenkin samankaltainen merkitys.

Raamattu sanoo, että tätä poliittista petoa opastaa, tai siihen vaikuttaa aina voimakkaasti suuri kirkko. Yleensä suuri osa kirkon osuudesta tapahtuu kulissien takana. petoa ja kirkkoa yhdistävä voima on paholainen.

“Peto, jonka sinä näit, on ollut, eikä sitä enää ole, mutta se on nouseva pois syvyydestä ja menevä kadotukseen; ja ne maan päällä asuvaiset, joiden nimet eivät ole kirjoitetut elämän kirjaan, hamasta maailman perustamisesta, ihmettelevät, kun he näkevät pedon, että se on ollut, eikä sitä enää ole, mutta se on tuleva” (17:8). Kreikankielinen syvyyttä merkitsevä sana on abyss, se tarkoittaa maan alla. Tämän mukaan tämä suuri valtakunta selvisi alkuperäisestä Rooman valtakunnasta hengissä ja meni ajoittain “maan alle”. Valtakunnan vuorenhuippujen välissä on ollut laaksoja. Profetian mukaan viimeiset seitsemän päätä tai eloon heräämistä tulivat olemaan suuren kirkon ohjaamia. Näin kirkko sekä valtio saivat nimen “pyhä” Rooman valtakunta.

Kuudes pää nousi ylös maan alta. Suurin osa maailmaa ei siis tiennyt sen olemassaolosta. Kun se hävisi toisessa maailmansodassa liittoutuneille, se palasi takaisin maan alle, josta se alkoi kavalan pyrkimyksen takaisin maailmanvallaksi. Se ei näe lopullisen tappion mahdollisuutta. Tappio on vain takaisku sen tavoitteessa maailman herruuteen!

Tämä valtakunta jatkaa, kunnes Jumala tuhoaa sen, koska sen on saatanan hallitsema.

Peto käyttää maailman tietämättömyyttä voimakkaasti hyväkseen. Sen suurin ase on petos. Raamattu sanoo, että se murskaa tällä tavalla “rakastajansa”!

Saatana pitää pedon hengissä, jotta se voi hallita maailmaa. Se palaa näyttämölle pian uudelleen–tällä kertaa suuremmalla voimalla kuin koskaan aikaisemmin. Melkein koko maailman ihmisten kasvot valahtavat yhtäkkiä valkoiseksi valtavasta pelosta! Tämä eurooppalainen voima on valmis iskemään jälleen maailmassa!

Onneksi tällä kertaa viimeistä kertaa.

Voimme ymmärtää nousevan seitsemännen pään helpommin, jos ymmärrämme ensin kuudennen. Kuudes pää tarjoaa meille dramaattisen esikuvan siitä, miten lähitulevaisuudessa käy, viimeisen kerran. Kun ymmärrämme, mitä kuudes pää teki, meidän pitää kertoa se luvulla 20 tai 30! Raamattu paljastaa, että kuudennella päällä on hyvin läheiset siteet seitsemänteen.

Saatanan voima

“Ja he kumarsivat lohikäärmettä, koska se oli antanut sellaisen vallan pedolle, ja kumarsivat petoa sanoen: Kuka on pedon vertainen, ja kuka voi sotia sitä vastaan” (Johanneksen ilmestys 13:4). Saatana on nousevan Euroopan yhteisön takana oleva voima. Hänen petonsa osoittaa voimansa aloittamalla sodan. Saatana on mestarihävittäjä. Hän kohdistaa kohta vihan täyttämän valtansa Yhdysvaltoja, Britanniaa ja juutalaiskansaa kohtaan. Nämä ovat saatanan pääkohteet kansojen keskuudessa. Nämä ovat ihmisiä, jotka omaavat historian Jumalan kanssa.

Paholainen tuhosi toisessa maailmansodassa Hitlerin ja pyhän Rooman valtakunnan kautta noin 50 miljoonaa ihmistä. Nämä toivat kovan kärsimyksen entistä suuremmille ihmismassoille. Olemme toistuvasti todenneet keskitysleirien todellisuuden television välityksellä. Edward R. Murrow kutsui niitä oikeutetusti tuhoamisleireiksi–sillä leirien pääasiallisena tehtävänä oli ihmisten tuhoaminen! Tämä on vain esimakua siitä, minkä maailma joutuu jälleen kokemaan.

Saatana on osoittanut jo voimansa toisessa maailmansodassa. Meidän tulee pitää mennyttä sotaa varoituksena tulevasta paljon suuremmassa mittakaavassa!

Saatanalla on vielä sotaa suurempi hengellinen tavoite. “Ja sille annettiin suu puhua suuria sanoja ja pilkkapuheita, ja sille annettiin valta tehdä sitä neljäkymmentä kaksi kuukautta” (jae 5). Maailma on syöksymässä 3 ½ vuotta kestävään ahdistukseen–”pakanain aikaan” (Evankeliumi Luukkaan mukaan 21:24), joka tulee olemaan pahin, maapallon koskaan kokema kärsimys (Jeremian kirja 30:6-7, Danielin kirja 12:01, Evankeliumi Matteuksen mukaan 24:21–22).

“Ja se avasi suunsa Jumalaa pilkkaamaan, pilkatakseen hänen nimeänsä ja hänen majaansa, niitä, jotka taivaassa asuvat ” (Johanneksen ilmestys 13:6). Tämä Euroopan yhteisö esittää jumalanpilkkaa. Se omaa mahtavan voiman ja saatanallisen ylimielisyyden.

“Ja sille annettiin valta käydä sotaa pyhiä vastaan ja voittaa heidät, ja sen valtaan annettiin kaikki sukukunnat ja kansat ja kielet ja kansanheimot” (jae 7). Saatanan tärkein tuleva sota on Jumalan pyhiä vastaan. Hän voittaa, hän tappaa heidät. Tällä hetkellä pyhistä useimmat kapinoivat Jumalaa vastaan. Jolleivät he eivät tee parannusta ennen suurta ahdistusta, heidän on uhrattava fyysinen elämänsä pätevöityäkseen Jumalan valtakuntaan.

“Ja kaikki maan päällä asuvaiset kumartavat sitä, jokainen, jonka nimi ei ole kirjoitettu teurastetun Karitsan elämänkirjaan, hamasta maailman perustamisesta (jae 8). Saatana pakottaa kuoleman uhalla jokaisen valtansa alle uskontoaan palvomaan. Vain ne, joiden nimet ovat Jumalan elämän kirjassa, kieltäytyvät.

Maailman ihmiset eivät kykene edes kuvittelemaan, millainen kauhea painajainen heitä odottaa!

Meidän on nähtävä, kuinka saatana toimi miehen kautta toisessa maailmansodassa, jotta voimme paremmin ymmärtää, kuinka hän tulee käyttämään ihmistä syöstessään maailman kolmanteen maailmansotaan.

Hitlerin uskonto

Hitler sanoi vuonna 1926: “Kristus oli suurin aikainen taistelija taistelussa maailman vihollista, juutalaisia vastaan … Työ, jonka Kristus aloitti, mutta ei kyennyt päättämään, minä—Adolf Hitler—vien päätökseen” (John Toland, Adolf Hitler). Hän ei pitänyt Jeesusta juutalaisena, ainoastaan puoliksi juutalaisena, koska Jumala oli siittänyt hänet.

Hitler sai ilmoituksen jumalaltaan kolmannen valtakunnan johtamiseksi toiseen maailmansotaan.

Tämän maailman jumala–saatana – ja hänen demoninsa käyttivät ilmeisesti Hitleriä välikappaleenaan (2 Kirje korinttilaisille 4:4). Useimmat ihmiset eivät ole tietoisia henkimaailmasta, ihmiset kieltäytyvät tuntemasta Jumalaa ja paholaista!

Hitler sanoi: “Me emme ole liike, vaan olemme uskonto … Minusta tulee uskonnollinen henkilö” (Waite, op. cit.). Jopa Hitlerin “tuhatvuotinen valtakunta” oli uskonnollinen vakaumus, joka perustui tuhat vuotta kestävään Raamatun tuhatvuotiseen valtakuntaan.

On hämmästyttävää, että maailma tietää vain vähän Hitlerin takana olevasta saatanallisesta voimasta. Asiasta in on kirjoitettu paljon, mutta ei ymmärretty. “Valtava kokoussali, jota suunniteltiin uuteen Hitlerin Germanian pääkaupunkiin, tulee nähdä maallisena katedraalina, ei pelkkänä kaupunkirakennuksena. Kupolin tulee olla seitsemän kertaa Pietarinkirkon kupolia suurempi – koska se oli suosikki numero. Albert Speer on totesi: “Se oli pohjimmiltaan jumalanpalvelussali. … ilman kulttimerkitystä Hitlerin tärkein rakenne olisi ollut järjetön, käsittämätön …” (ibid.).

Mitä Albert Speer sanoi? Albert Speer, erittäin älykäs ja Hitlerin läheinen toimitsija, totesi selkeästi, että Hitlerin motivaation takana oli äärimmäinen kulttipalvonta. Tämä tarkoittaa, ettemme ymmärrä, mikä Hitleriä motivoi, ellemme ymmärrä hänen radikaalia uskontoaan! Meidän on ymmärrettävä, miksi Hitler halusi rakentaa oudon, suuren “kulttimerkityksellisen jumalanpalvelussalin”.

Hitlerille läheiset ihmiset ovat kertoneet hänen saatanallisesta uskonnostaan. Tästä huolimatta maailman ihmiset kieltäytyvät tavallisesti uskomasta heitä!

Hitlerin hallinnon murhanhimoisten hedelmien pitäisi osoittaa meille tuonpuolisen olemassaolon sairaalloisuus!

Ihmiskunnan täytyy oppia näkemään saatanan todellisuus–joko sanojen kautta tai kärsimys kokemalla!

Hitler oli valmis työhön. Saatana on suuri väärentäjä. Jumala käyttää yhtä miestä seurakuntaansa johtamaan, samoin toimii saatana. Paholaisella on myös “valittunsa”. R. Waite kommentoi Hitlerin paljastavaa lausetta “‘Olen oppinut kaikkein eniten jesuiittaveljeskunnalta’. Führerille vannottu kuuliaisuuden vala muistutti silmiinpistävästi jesuiittojen erityisesti paaville vannottavaa valaa. Tämän lisäksi Hitler puhui pyhää symbolia kantavasta ja mustiin pukeutuvasta SS-eliitistään hänen Jeesuksen yhteisönään. Hän määräsi SS-upseerit tutkimaan Ignatius Loyolan Spiritual Exercises harjoituksena jäykkään uskonkurin ” (ibid.).

Pyhässä Rooman valtakunnassa on yhdistynyt kirkko ja valtio. Huomaa, mitä John Toland kirjoitti Hitlerin ja katolisen kirkon johtajien välisestä tiiviistä yhteydestä: “Vuoden 1933 puoliväliin mennessä valtaosa saksalaisista tuki Hitleriä … ‘Hitler osaa ohjata alusta’, ilmoitti Monsignor Ludwig Kass, viime aikoina kielletyn katolisen puolueen johtaja paavin audienssin jälkeen. ‘Tapasin hänet useasti jo ennen hänen kansleriksi nousuaan ja olin suuresti vaikuttunut hänen selkeästä ajattelustaan, hänen tavastaan ottaa huomioon todellisuus ja samalla pitää yllä jaloja ihanteitaan … Ei ole paljoakaan merkitystä, kuka hallitsee, niin kauan kuin järjestys säilytetään.’ Pius xi noudatti näitä samoja periaatteita, mikä todettiin 20. heinäkuuta, kun Vatikaanin ja Hitlerin välinen konkordaatti allekirjoitettiin. Kirkko lupasi pitää papit ja uskonnon erossa politiikasta ja Hitler puolestaan myönsi muun muassa koko maan tunnustuksellisille kouluille täyden vapauden, mikä oli Saksan katolisille merkittävä voitto. Hänen pyhyytensä toivotti Hitlerin edustajan, Franz von Papen varsin ystävällisesti tervetulleeksi ja huomautti, kuinka tyytyväinen hän oli siitä, että Saksan hallituksen johtajana oli mies, joka vastusti tinkimättömästi kommunismia ja Venäjän nihilismiä kaikissa muodoissaan”.

“Vatikaani oli niin kiitollinen siitä, että se todistettiin täysimääräiseksi kumppaniksi, että se pyysi Jumalan siunausta valtakunnalle. Käytännön tasolla se määräsi saksalaiset piispat vannomaan valassa olemaan uskollisia kansallissosialistiselle hallinnolle. Uusi vala päättyi seuraaviin merkittäviin sanoihin: “Hengellisessä virassani ja pyrkimyksenäni edistää Saksan valtakunnan hyvinvointia ja etua, pyrin välttämään kaikkia vahingollisia, sitä vaarantavia toimintoja” (op. cit .).

Tämä osoittaa, kuinka kirkko ja valtio toimivat yhteistyössä kuuden Rooman valtakunnan eloon heräämisen aikana. Sama tapahtuu nyt uudemman kerran Euroopassa.

Moni nykyinen katolinen ei halua tunnustaa Hitlerin yhteyttä katolisuuteen. Olemme kirjoittaneet useasti, kuinka useimmat natsijohtajat pakenivat toisen maailmansodan jälkeen Vatikaanin “ratlines”-reittejä pitkin. Tämä on varsin hyvin dokumentoitu tosiasia. Katolisen kirkon korkeimmat johtajat auttoivat pahimpia 1900-luvun rikollisia pakenemaan! Kyseessä ole mikään pyhä suhde. Tämän totuuden yksin pitäisi hätkähdyttää ihmisiä ja huolestumaan, mitä Euroopassa tänä päivänä tapahtuu!

Ihmiset eivät ole pelkässä syvässä unessa – he ovat koomassa! Eivät enää kauaa. Sokeuden aika päättyy pian.

Mitä tapahtui Wienissä?

Adolf Hitler sanoi, että hänen filosofiansa perusta muurattiin Wienissä. Miksi Wienissä? Mitä Wienissä tapahtui?

“Hän vakuutti … että Wienin alkuvuodet olivat ehdottoman tärkeitä hänen urallensa, koska ‘tänä aikana muodostin mielikuvan maailmasta ja elämännäkemyksen, joista muodostui perusta toiminnoilleni … En ole muuttanut mitään’…”

“Albert Speer, henkilö joka tunsi Hitlerin parhaiten toisen maailmansodan aikana, oli vakuuttunut siitä, että Führerin intellektuelli kehitys pysähtyi hänen vuonna 1910 tuntemaansa Wienin maailmaan” (Waite, op. cit.).

Hitler kirjoitti tästä kriittisestä Wienin vaiheesta myöhemmin kirjassaan Mein Kampf: “Tämä oli aikaa, jolloin minussa tapahtui elämäni suurin muutos. Muutuin voimattomasta maailmankansalaisesta fanaattiseksi antisemiitiksi”.

Waite jatkaa kirjassaan: “On vaikea liioitella, kuinka suuri merkitys antisemitismiin sitoutumisella oli Hitlerille. Se oli hänelle lähes kaikki kaikessa”.

Hitlerin suurin muutos ei ollut kuitenkaan fanaattiseksi antisemiitiksi tuleminen. Se on vain osa totuutta. Monet ihmiset erehtyvät tässä.

Suuri osa maailman ihmisistä pitää juutalaisia Jumalan valittuna kansana. Wienissä Hitler alkoi uskoa, että Jumala oli korvannut juutalaiset saksalaisilla sekä pyhällä Rooman valtakunnalla. Hän uskoi, että saksalaiset olivat Jumalan valittu kansa. Tämän takia valtakunnan kruunujalokivillä oli hänelle suuri merkitys.

Vuoden 1938 Nürnbergin marssiin “Hitler toi Wienistä, 140 vuoden jälkeen, ensimmäisen valtakunnan tunnukset - keisarikunnan kruunun, valtakunnanomenan, valtikan sekä keisarikunnan miekan. Näitä imperialismin symboleita esitellessään hän vannoi juhlallisesti, että ne pysyisivät Nürnbergissä ikuisesti “(Toland, op. cit.).

Tämä oli voimallinen lausuma. Hän “vannoi juhlallisesti”, että Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan kruunujalokivet “jäisivät Nürnbergiin ikuisesti”. Tämä on kuolemaa uhmaava sitoutuminen pyhälle Rooman valtakunnalle ja hänen jumalalleen! Hän vannoi ikuisen valan!

Kruunujalokivien oli määrä olla keskeinen osa kolmatta valtakuntaa, aivan kuin ne olivat olleet osa ensimmäistä valtakuntaa!

Milloin, missä Hitler muuttui kiivaan lojaaliksi kruununjalokiville? On loogista, että se tapahtui hänen Wienissä kasvaessaan. Suuri osa tiedosta on pysynyt peitossa. Tämän maailman jumala haluaa totuuden pysyvän piilossa, kunnes hän jälleen kerran hallitsee tätä suurta petovaltaa (Johanneksen ilmestysluvut 13, 17).

Hitler esitti kaikkein “inspiroivimmat” puheensa Nürnbergin kiihkeissä, taskulampuilla valaistuissa kokouksissa. Siellä olivat myös kruununjalokivet. Missä kruununjalokivet ovat, myös saatana–kuningas on lähellä.

Kysyn uudestaan, kuka on todellinen pyhän Rooman valtakunnan kuningas? “Ja näkyi toinen merkki taivaassa, ja katso: suuri, tulipunainen lohikäärme, jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja sen päissä seitsemän kruunua; ja sen pyrstö pyyhkäisi pois kolmannen osan taivaan tähtiä ja heitti ne maan päälle. Ja lohikäärme seisoi synnyttämäisillään olevan vaimon edessä nielläkseen hänen lapsensa, kun hän sen synnyttäisi” (Johanneksen ilmestys 12:3-4). Saatana on seitsemän pään hallitsija! Hän kantoi kuutta pyhän Rooman valtakunnan kruunua ja hän on aikeissa asettaa päähänsä seitsemännen. Hän on pedon todellinen kuningas (ks. Johanneksen ilmestys13:4).

Hän omasi voiman, joka sai kolmasosan enkeleistä kapinoimaan (Johanneksen ilmestys 12:4). Kuinka paljon hän voi vaikuttaa mitättömiin ihmisiin!

Milloin me ihmiset heräämme?

Ymmärrä tämä merkittävä totuus! Hitlerin perustava oppiläksy Wienissä koski pyhää Rooman valtakuntaa! Ellemme opi läksyä Jumalan sanoman kautta, oppimme, kun joudumme tämän valtakunnan uhriksi.

Kirjassaan The Young Hitler I Knew, August Kubizek paljastaa, että teini-ikäinen Hitler kertoi henkilökohtaisesti ratkaisevansa homoseksuaalisuuden ja muut “sosiaaliset ongelmat”, kun hän perustaisi valtakuntansa. Kubizekin mukaan nuori Hitler oli “ehdottoman vakuuttunut siitä, että eräänä päivänä hän tulisi henkilökohtaisesti antamaan käskyjä ja että hänen sadat, tuhannet suunnitelmansa ja hankkeensa tultaisiin toteuttamaan.”

Hitler puhui maailman hallitsemisesta, antoi jopa yksityiskohtia siitä, miten hän toteuttaisi sen! Kuinka nuori, teini-ikäinen mies saattoi ajatella tällaisia ajatuksia? Hitler tiesi, mitä pyhä Rooman valtakunta oli tehnyt monta kertaa aikaisemmin.

Hitler oli vakuuttunut, että yksin hän ymmärsi maailman historian todellisen merkityksen. Waite lainaa kahta Hitlerin omaa puhetta, joissa Hitler korostaa omaa tärkeyttään. Ensimmäinen puhe osoitettiin Wehrmachtin johtaville kenraaleille 23. marraskuuta 1939. Hitler sanoi puheessaan: “Minun on vaatimattomasti todettava, että persoonani on korvaamaton. Kukaan sotilas tai siviili persoona ei voi korvata minua. … Olen vakuuttunut aivojeni vahvuudesta ja tarkkuudesta. … Valtakunnan kohtalo on riippuvainen yksin minusta”.

Toisessa puheessaan 15. helmikuuta 1942, Hitler sanoi: “Olen luonut Saksan valtakunnasta maailmanvallan. Olen rajattoman ylpeä siitä, että kaitselmus siunasi minua ja antoi minulle luvan johtaa tätä taistelua”.

Hitler kuuli ääniä

Hitler piti juutalaisia paholaisen henkilöityminä. Todellisuudessa juutalaisille oli uskottu erityinen tehtävä: Jumalan oraakkelin säilyttäminen (Kirje roomalaisille 3:1-3). Oraakkeli käsittää pyhän kalenterin, tiedon raamatullisesta viikosta, mukaan lukien seitsemännen päivän sapatin ja Vanhan testamentin kirjoitukset.

Juutalaiset kärsivät Hitlerin käsissä enemmän kuin mikään toinen rotu. Historiallisesti pyhän Rooman valtakunnan pääasiallisena uhrina ovat olleet hengelliset juutalaiset–Jumalan seurakunta (Johanneksen ilmestys 6:9–11; 17:5-6).

Hitlerin juutalaisviha ulottui siis paljon syvemmälle kuin maailmassa on koskaan edes kuviteltu. Tämän tunteen pääsyy on saatanan on viha Jumalaa kohtaan!

“Jotain loksahti Pasewalk-sairaalassa, jossa Hitler selvitti 1918–1919 vuodenvaihteessa identiteettikriisinsä ja saavutti, mitä hän kutsui “kaikkein ratkaisevimmaksi päätökseksi elämässäni”. Hän tiesi nyt, vihdoin, kuka hän oli ja mitä hänen täytyi tehdä. Hän oli kohtalon lähettämä johtaja. Hänen täytyi vastata “äänille”, joita hän sanoi kuulevansa – kuten Jeanne d’Arc–ne kutsuivat häntä selvästi hänen sairaalavuoteella maatessaan. Äänet käskivät häntä pelastamaan synnyinmaan juutalaisilta, jotka olivat loukanneet sitä” (Waite, op. cit.).

Waite kirjoitti sivulla 29 kirjassaan: “Hän kertoi avustajalle, että edellisenä syksynä hän sai sotilassairaalassa haavoittuneena maatessaan “yliluonnollisen näyn, joka käski häntä pelastamaan Saksan”.

Hitler kuuli ääniä. Hän sai “yliluonnollisen näyn, joka käski häntä pelastamaan Saksan”. Käski? Hän aiheutti tietenkin Saksan tuhon, mutta vasta Jumala puututtua asiaan.

Hitler totteli väärän Jumalansa käskyä! Hän kuunteli ja otti vaarin saatanan yliluonnollisesta äänestä! Hitler tiesi, että tämä ääni ei tullut ihmiseltä. Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan tiedä sitä! Useimmat kieltäytyvät yhä edelleen ymmärtämästä. Koska heräämme ja ymmärrämme tämän maailman jumalasta? Kuinka paljon kärsimystä vaaditaan?

Hitlerin silmät

Miksi Hitlerillä oli loistavat silmät, joilla oli “ihmeellisen hypnoottinen vaikutus”? “Karkeiden, ei erikoisten kasvojen vaikuttavin piirre oli hänen silmänsä. Niiden väri oli erityisen vaaleansininen ja niistä löytyi vivahde vihertävän harmaata. Lähes jokainen Hitlerin tavannut mainitsi hänen oudon vangitsevat silmänsä. Samaa mieltä olivat Robert Coulondre, Ranskan suurlähettiläs ja saksalainen dramaturgi Gerhart Hauptmann, joka kuuluisiin silmiin ensimmäistä kertaa tuijottaessaan Hitlerin tavattuaan, kertoi myöhemmin ystävilleen: “Kyseessä oli elämäni suurin hetki!” Martha Dodd, Amerikan suurlähettilään tytär ei pettynyt myöskään kuuluisiin silmiin, hän piti niitä “hätkähdyttävinä ja unohtumattomina …”

“Hän tunsi hieman ulkonevien, loistavien silmiensä vallan, ja ripsittömät silmäluomet lisäsivät ihmeellisen hypnoottista vaikutusta” (ibid.).

Hitlerin poikavuosien ystävä sanoi, että Hitlerin “silmät olivat niin erinomaiset, ettei kukaan huomioinut mitään muuta. Koskaan elämäni aikana en ole tavannut toista henkilöä, jonka ulkonäkö–miten sen sanoisin–oli niin täydellisesti silmien hallitsema … Oli käsittämätöntä, miten hänen silmiensä ilmaisu saattoi muuttua, varsinkin Adolfin puhuessa … Itse asiassa Adolf puhui silmillään, ja vaikka hänen huulensa olivat vaiti, ihmiset tiesivät silti, mitä hän halusi sanoa. Kun toin hänet ensimmäistä kertaa kotiimme ja esittelin hänet äidilleni, äitini sanoi illalla: “Minkälaiset silmät ystävälläsi on!” Muistan selvästi, että hänen sanansa ilmensivät enemmän pelkoa kuin ihailua. Jos minulta kysytään miten tämän miehen poikkeukselliset ominaisuuden ilmenivät hänen nuoruudessaan, voin vain vastata, “hänen silmissään” (Kubizek, op. cit.).

Waite jatkaa kirjassaan: “Hänen silmänsä tekivät vaikutuksen naisiin, ne myös pelottivat naisia. Nietzschen sisar oli tyypillisen kiehtoutunut ja järkyttynyt Hitlerin silmistä: “Ne … tutkivat minua läpikotaisin”. Silmien läpäisevä vaikutus kesti loppuun asti. Nuori sotilasadjutantti näki Führerin juuri ennen Hitlerin itsemurhaa vuonna 1945 ja järkyttyi syvästi Hitlerin ulkonäöstä. Hän näytti “sairaalta, lähes seniililtä vanhalta mieheltä”, mutta hänen silmiensä vaikutus oli edelleen tehokas: “Pelkästään hänen silmissään oli sanoinkuvaamattoman välkkyvä kirkkaus … ja hänen katseensa vaikutti oudon tunkevalta” (ibid.).

H.S. Chamberlain lausui Hitlerille tapaamisen jälkeen: “Aivan kuin silmäsi olisivat käsillä varustetut, sillä ne tarttuvat kiinni ja pitävät otteessaan” (ibid.).

Waite kirjoitti: “Hitlerin silmät olivat hänelle erityisen tärkeät, toiset alkoivat huomata ne varhaisnuoruuden aikana. Hänen yläasteen opettajansa Dr. Gissinger kuvasi Adolfin silmiä “säihkyviksi’”.

Säihkyvät silmät, jotka kykenevät lumoamaan ihmiset, eivät ole luonnolliset. Jokainen, joka tuntee Raamattua, tietää, että hän oli saatanan–tai demonin–riivaama.

Hesekielin kirjan jakeissa 28:11–14 Jumala puhuu synonyymeilla pahasta kuninkaasta ja saatanasta, koska kyseinen kuningas oli joko riivattu tai täysin saatanan–tämän maailman jumalan hallitsema. Saatana on pettänyt koko maailmaa, joka ei tunne saatanan omaavaa valtaa (Johanneksen ilmestys 12:09).

Edellisistä lainauksista käy ilmi, että Hitlerin silmät olivat “oudon vangitsevat”, “säihkyvät”, “hätkähdyttävät ja unohtumattomat”, että ne aiheuttivat pelkoa, “pelästyttivät” ja saivat ihmiset häiriintymään. Hänen silmänsä “tarttuvat kiinni ja pitävät otteessaan”, Niillä oli “uteliaan hypnoottinen vaikutus”.

Hitlerin silmät eivät olleet normaalit. Miksi? Ensimmäinen fyysinen merkki demonin läsnäolosta näkyy silmien välityksellä. Miten karmiva kokemus saataisi olla intensiivisesti vaikuttamatta silmiin?

Rakkaus näkyy silmistä. Samoin viha. Raamattu kuvaa Israelin pahoilla naisilla olevan “korskeat silmät” (Jesajan kirja 3:16), mikä on hepreaksi, että he “pettävät silmillään.” Myös heidän “kasvonsa hahmo todistaa heitä vastaan” (jae 9). Silmät ovat ihmiskehon paljastavin osa.

Tässä maailmassa ihmiset näkevät paljon saatanan toimia, mutta tietävät niistä varsin vähän. Saatana voi tuijottaa ihmisiä suoraan silmiin ja ihmisillä ei ole aavistustakaan hänen olemassaolostaan.

Halukas kohde

“Hitler ei halunnut kuulla sanottavan, ettei kaikkia Jumalan teitä ei ollut aina ilmoitettu hänelle. Kerran eräs avustaja totesi “Jumala ei anna ihmisten katsoa Hänen käsissään olevia kortteja” ja Hitler sai välittömästi sellaisen raivonpuuskan, että hän pelkäsi itse saavansa sydänkohtauksen. Hän käski, ettei avustaja enää koskaan toistaisi tällaista loukkaavaa lausetta.

“Tunne, että häntä opastettiin erityisesti ylhäältä, kasvoi intensiivisemmäksi vuosien myötä. Hän lausui 16. syyskuuta 1935 seuraavasti: “Se, mikä evättiin miljoonilta miehiltä, kaitselmus antoi meille, työmme tullaan muistamaan aina viimeisiin jälkipolviin.” Puheessaan kotikaupungissaan Linzissä 12. maaliskuuta 1938 Hitler kertoi: ‘Lähtiessäni kerran tästä kaupungista kannoin mukanani saman uskontunnustuksen kuin mikä täyttää minut tänään … Jos kaitselmus kerran kutsui minut tästä kaupungista … kaitselmus antoi varmaan minulle tehtävän’ …”

“Hänen vakaumustansa tuki moni ihmeellinen selviytyminen murhayrityksistä. Hitler kertoi merivoimien avustajalle epäonnistuneen pommiyrityksen jälkeen 20. heinäkuuta 1944 seuraavasti: “Kaikkivaltias pidätti nyt heidän [salamurhaajien] kätensä vielä kerran” (Waite, op. cit.).

Lokakuun alussa, vuonna 1923, “uudella autollaan Baijerin kukkuloiden kautta Rosenbergin ja Hanfstaenglsin kanssa autoillessaan, sumu kietoi yllättäen valtatien ja avonainen punainen Mercedes ajautui ojaan. Paluumatkalla Müncheniin kaikki olivat vaiti, mutta sitten Hitler kääntyi Helenen puoleen: “Huomasin, että et lainkaan pelästynyt kommelluksestamme. Tiesin, että emme vahingoittuisi. Tämä ei tule olemaan ainoa onnettomuus, josta selviän vahingoitta. Vältän kaikki onnettomuudet ja menestyn suunnitelmissani “(Toland, op. cit., S. 200).

Hitler sanoi Münchenissä 14. maaliskuuta 1936 puheessaan: “Kuljen kaitselmuksen minulle sanelemaa tietä yhtä varmasti kuin unissa kävijä” (Waite, op. cit.).

Tämä on erittäin huolestuttava lausunto–jos ymmärrät saatanaa ja hänen toimivaltansa. Hitler ei kyennyt kontrolloimaan omaa mieltänsä todella! Hän oli täysin riippuvainen hänen jumalansa opastuksesta!

Saatana hallitsee maailman historiassa yleisesti ihmisten kautta. Kun Hitler antautui saatanan valtaan täysin, hänelle lahjoitettiin suuri valta

“Hänen tehokkuuttaan kansankiihottajana todistivat lähes kaikki, jotka kuulivat häntä. Münchenin poliisiraportit marraskuussa 1919 kuvaavat hänen esityksiään puolueen puhemiehenä “mestarilliseksi” ja huomasivat kerta toisensa jälkeen, että hänet otettiin vastaan ‘myrskyisin suosionosoituksin’. Ernst Hanfstaenglin, hienostuneen harvardilaisen mielestä Hitler oli ‘ehdottoman vastustamaton … puhutun sanan mestari’. Konrad Heiden, silloinen yliopiston opiskelija ja Hitlerin poliittinen vastustaja, joka oli kuullut häntä kymmeniä kertoja, [sanoi]: ‘Yhtäkkiä tämä kömpelösti seisonut mies … alkaa puhua, täyttää huoneen äänellänsä, tukahduttaa keskeytykset tai vastaväitökset dominoivalla käyttäytymisellään, levittää läsnäolijoihin kylmät väreet julistuksensa raakuudella, nostaa jokaisen puheenaiheen historian valoon … kuuntelija täyttyy kunnioituksella ja vakuuttuu, että uusi ilmiö on astunut huoneeseen. Tämä mahtava demoni ei ollut alussa paikalla, tämä ei ole se sama, arka köyryasentoinen mies. Hän kykeni tekemään muodonmuutokseen henkilökohtaisissa haastatteluissa sekä puolen miljoonan suuruisen yleisön kohdatessaan.’”

“Toiset vastustajat havaitsivat saman ilmiön: Veltto pikkumies muuttui, valtavan voima täytti hänet, puhevirta jäykisti hänet “kuin virtaava vesi jäykistää letkun’” (ibid.).

R. Waite sanoo, että Hitler söi nuorukaisena kaksi kiloa suklaata päivässä. Hän noudatti yleensä myös kasvisruokavaliota. Hitler oli fyysisesti heikko koko elämänsä ajan, mutta puhuessaan hän saavutti ihmeellisen voiman.

Valtiopäiväpuheen jälkeen englantilainan tarkkailija majuri Francis Yeats-Brown totesi Hitleristä seuraavasti: “Retoristen lukujen kohdalla hänen äänensä muuttui korkeaksi hourailuksi: Hän oli muuttunut ja riivattu mies. Totesimme ihmeen” (Toland, op. Cit.). Kyseessä oli yliluonnollinen ilmiö!

Hitler oli “riivattu” mies. Vain Jumala voi tulkita näitä tapahtumia. Kirjailijat yleensä määrittävät tämän vallan Hitler-ihmiselle mutta he ovat väärässä. Voima oli tuonpuolinen.

Tarkkailijat totesivat hänen “dominoivan käyttäytymisensä” ja huomasivat, että “uusi ilmiö astui huoneeseen”. “Jylisevä demoni ei ollut paikalla aikaisemmin”! Hän oli “riivattu”, se oli “ihme”. “Veltto pikkumies muuttui, valtavan voima täytti hänet”!

Ihmiset totesivat vaikutuksen, mutta eivät ymmärtäneet sen syytä. Heidän olisi tarvinnut ymmärtää. Heidän tuli uskoa vain Jumalaan ja hänen Sanansa.

Pian toinen mies ilmestyy näkyville, jopa Hitleriä suuremmalla voimalla. Hän tulee olemaan täynnä vihaa olevan saatanan hallussa. Paholainen tietää, että sillä on vain vähän aikaa, ennen kuin Kristus palaa (Johanneksen ilmestys 12:12). Hitlerin toiminta oli lievää verrattuna siihen, mitä tämä toinen mies tulee tekemään.

“Ja heidän valtansa lopulla, kun luopiot ovat täyttäneet syntiensä mitan, nousee kuningas, kasvoilta röyhkeä (tuima) ja juonissa taitava” (Daniel 8:23). Hänellä on “tuimat kasvot” ja pakottavat, kiehtovan pelottavat, hypnoottiset silmät!

“Ja väkevä on hänen voimansa, vaikka ei tosin hänen omasta voimastaan, ja ihmeellisen paljon hän saa aikaan hävitystä; ja hän menestyy siinä, mitä hän tekee, ja hän tuottaa turmion väkeville ja pyhien kansalle” (jae 24). Hän omaa pelottavan voiman, mutta “ei tosin hänen omasta voimastaan”. Voima kuuluu saatanalle! Saatana on kaikkien aikojen pahimman vihan täyttämä!

Hän aikoo “ihmeellisen paljon saada aikaan hävitystä”, tai voimallisen paljon. Jumalan pyhä kansa–hengelliset juutalaiset ovat hänen tärkein kohteensa.

Minkälainen suurenmoinen päätös tällä mustalla yöllä tulee olemaan. “Ja hänen oveluutensa tähden onnistuu petos hänen kädessään. Hän hautoo suuria sydämessään, ja keskellä rauhaa hän tuottaa turmion monille. Ruhtinasten ruhtinastakin vastaan hän nousee, mutta ilman ihmiskättä hänet muserretaan” (jae 25). Näyttää, että hän haluaa rauhaa. Mutta se on pelkkää petosta, jonka kautta hän yhtäkkiä tuhoaa rakastajansa. Jeesus Kristus tuhoaa tämän pahan valtakunnan ikuisesti.

On aika ihmisten herätä unesta ja oppia, mikä meitä odottaa! Pimeä aika on melkein käsillä.

Yliluonnollinen voima

On selvää, että Hitlerin valta ei ollut ihmisen maailmasta. Oliko hänen sanomansa Luoja Jumalalta? Ei, uskonnollinen sanoma tuli toiselta jumalalta – tämän maailman jumalalta. Herbert W. Armstrong sanoi, että saatana on tuhat kertaa voimakkaampi kuin me ihmiset, mutta ihmiset kieltäytyvät käsittämästä saatanan pelottavaa voimaa.

Jos ihmiset eivät opi sanojen kautta, he oppivat uhreiksi joutuessaan – kuten toisen maailmansodan tuhoamisleirien uhrit!

Kristus profetoi Ilmestyskirjassa ainoastaan kahdesta suuresta kirkosta–omasta seurakunnastaan sekä pyhän Rooman valtakunnan seitsemällä pedolla ratsastavasta saatanan kirkosta. Kaikki tapahtumat pyörivät näiden kahden kirkon ympärillä (ks. erityisesti Johanneksen ilmestysluku 12). Jumala tekee asian yksinkertaiseksi, saatana puolestaan pyrkii hämmentämään petettyjä ihmisiä. Maailma on lähes täysin tietämätön näiden kahden kirkon olemassaolosta, omaksi häpeäksensä ja hirvittävän kärsimyksen hinnalla!

Hitler lausui 4. maaliskuuta 1938, voimalla liitytettyään Itävallan Saksan valtakuntaan seuraavasti: “Kaitselmus on uskonut minun tehtäväkseni yhdistää Saksan kansat … tehtävänäni on palauttaa kotimaani Saksan valtakuntaan. Olen uskonut tähän tehtävään. Olen elänyt sen puolesta ja uskon, että olen nyt täyttänyt sen”.

Hitler uskoi, että Jumala johdatti häntä, pakotti Itävallan osaksi kolmatta valtakuntaa hänen kauttaan. Maailma katsoi kaukaa, eikä tehnyt asialle mitään. Monet juutalaiset olivat niin peloissaan, että tekivät itsemurhan, ennen kuin Saksan armeija saapui Itävaltaan. Tietenkin satoja heistä teurastettiin armeijan saavuttua.

Tämän maailman paha jumala, ei Luoja Jumala, saattoi Hitlerin tekemään verisen uhrityön. Kaikki tehtiin uskonnon nimissä. Se on suuri petos!

Milloin opimme tuntemaan maailman jumalan? Onko meidän kaikkien jouduttava hänen uhreikseen, ennen kuin suostumme kuulemaan varoituksen sanaa?

Koko kansan kuohuttaminen

Maailma on tietämättömyyden vallassa petoksen takia, mikä tekee saatanan työn erittäin helpoksi. Vain Jumala voi pelastaa meidät samoin kuin hän pelasti Yhdysvallat ja Britannian toisessa maailmansodassa. Mutta tällä kertaa meiltä puuttuu Winston Churchill meitä valmistamasta ja varottamasta.

Saksalaiset ja Euroopan unioni keskittävät tänään ihmisten mielet jälleen pyhään Rooman valtakuntaan. Euroopan parlamentin jäsen Otto von Habsburg sanoi: “[Euroopan] yhteisö elää pitkälti pyhän Rooman valtakunnan perintöä, vaikka suuri enemmistö siinä elävistä ihmisistä ei tiedä, mitä perintöä he elävät”.

Huomaa, “suuri enemmistö” ei tiedä, että se elävää nyt pyhän Rooman valtakunnan perintöä! Näin on, koska valtakunta on ollut “maan alla” – täsmälleen Jumalan profetian mukaisesti. Tietoisuus kasvaa nopeasti valtakunnan voiman kasvaessa

Näyn herättäminen vaatii erityisen kiintopisteen. Ihmiset saavat sen. O. Habsburg, Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa 400 vuotta hallitsevan Habsburgien dynastian jälkeläinen, puhui Itävallassa Wienin museossa saksalaisille suuren symbolisen merkityksen omaavasta kruunusta. Hän sanoi: “Meillä on eurooppalainen symboli, joka kuuluu yhtä lailla kaikille Euroopan kansoille, tämä on Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan kruunu, joka ilmentää Kaarle Suuren traditiota”. Kaarle kruunattiin pyhän Rooman valtakunnan – ensimmäisen valtakunnan – keisariksi 800 jKr. Voimmeko nähdä, mihin saatana johtaa heidät? Ei ole välttämättä kysymys siitä, minne he haluavat mennä, vaan mihin saatana haluaa heidät johtaa!

O. Habsburg jätti mainitsematta, että pyhän Rooman valtakunnan kirjoissa on myös Mussolinin ja Adolf Hitlerin – kolmannen valtakunnan johtajien perinteet.

Eurooppa haltioituu jälleen Kaarle Suuren kruunusta–aivan kuten Hitler.

Paavi Johannes Paavali ii sanoi, että hän halusi “pelastaa Euroopan ja maailman lopulliselta katastrofilta” – pelastaa jokaisen ihmisen ydintuholta. Saatana käyttää Rooman valtakuntaa ja tulee syöksemään maailman ydinaseiden holokaustiin!

Rooman valtakuntaa on aina käytetty suuren tuhon välikappaleena. Sen lopun ajan eloon herääminen tulee olemaan ylivoimaisesti kaikkein tuhoisin kausi!

Vain raamatullinen Israel omaa historian Jumalan kanssa. Emme voi paeta vastuutamme! Meitä rankaistaan kapinallisen asenteemme takia–”rakastajiemme” toimesta.

Hitler oli vain esimakuna tulevasta poliittisesta pedosta, joka tuo ydinaseiden holokaustin.

Tämä valta saattaa Yhdysvallat ja Britannian kärsimään suuremmin kuin ketkään ihmiset meitä ennen! Meidän on maksettava uskomaton hinta tietämättömyytemme ja kapinamielisyytemme takia!

Konrad Heiden kirjoitti Mein Kampf -kirjan englantilaisen käännöksen johdannon ja esitti seuraavat lausunnot: “Mein Kampf teki Hitleristä rikkaan. Siitä tuli Raamatun jälkeen suurilevikkisin kirja. Kirjaa voi hyvin kutsua eräänlaiseksi saatanalliseksi Raamatuksi … Mein Kampfin teoreettinen tarkoitus on periaate, että ihmiset eivät ole tasa-arvoisia …”

“Tällaisen ihmisen kyky toimia varsin pitkälle tavoitteensa täyttämiseksi–ja ennen kaikkea se, että hän löysi miljoonia halukkaita työmiehiä ja auttajia, on ilmiö, jota maailma tulee pohtimaan vuosisatojen ajan.”

Ihmiset eivät tule miettimään asiaa vuosisatoja. Pian heille opetetaan totuus ja he ymmärtävät, mikä pyhä Rooman valtakunta on. Saatanalliset raamatut ja pirulliset valtakunnat tuhoutuvat kohta ikuisiksi ajoiksi. Valitettavasti tämä tapahtuu vasta sen jälkeen, kun seitsemäs pää on tappanut miljoonia ihmisiä.

Kaarle Suuren henki

Euroopan supervaltion tapahtumat ovat useimmille maailman ihmisille mysteeri. Tätä mysteeriä aletaan kuitenkin poistaa. Bernard Connolly kirjoitti vuonna 1995 hätkähdyttävän kirjan nimeltä The Rotten Heart of Europe. Hän palveli vuosikaudet Euroopan unionin valuuttakurssi mekanismin ytimessä. Hän johti komissiota, järjestelmän valvonnasta ja huollosta vastuullista yksikköä. Hän leimasi eurooppalaisen suurvallan mädäksi. Miksi?

B. Connolly kirjoitti: “Kyseessä on taistelu siitä, kuka hallitsee eurooppalaista suurvaltaa. Ranskan teknokraatit ottavat yhteen Saksan federalistien kanssa ja molemmat osapuolet väittävät taistelevansa Kaarle Suuren lipun alla. Tämän taistelun odottamattomat vahingot tullaan näkemään tulevaisuudessa, mikä saattaa osoittautua varsin karmeaksi”.

Kuka saa suuren supervaltion hallinnon käsiinsä? Taistelukumppanit kaventuvat kahteen kansakuntaan–Ranskan ja Saksaan. Epäilevätkö tiedon omaavat ihmiset todella, kuka taistelun voittaa? Rahaa kontrolloiva kansakunta tulee vallitsemaan.

“Reinin molemminpuoliset, peräkkäiset Saksan hallitukset ovat Saksan kunnianhimoisen “eurooppalaisen” kaavun varjossa valmiita hyväksymään kansallisen monetäärisen auktoriteetin luovuttamisen – niin kauan kuin uusi eurooppalainen monetäärisjärjestö näyttää, kuulostaa, tuoksuu ja toimii täsmälleen kuten Saksan monetäärinen järjestö “(ibid.).

EU-järjestelmää on kutsuttu Troijan hevoseksi. B. Connolly sanoo sen olevan “Saksan kunnianhimoinen kaapu Saksan tavoitteille”.

Mitä nämä kunnianhimoiset tavoitteet ovat?

“Bundesbank käytti tilaisuutta täysimääräisesti ja kumosi velvollisuutensa “tukea yleistä hallituksen talouspolitiikkaa”. Vuonna 1966 se suunnitteli tarkoituksellisesti taantuman, joka suisti kansleri Ludwig Erhardin vallasta, joka oli valtiovarainministerinä ohittanut Bundesbankin vastalauseet [Saksan markan] arvonkorotuksesta vuonna 1961. Bundesbankin senaikainen puheenjohtaja Karl Blessing kommentoi selvän tyytyväisenä, että “meidän täytyi käyttää raakaa voimaa saattaaksemme asiat järjestykseen” – kaava, joka ei eroa kovin kolmannen maailman maiden armeijapäälliköistä, jotka pikaisesti syrjäyttävät nenäkään siviilijohtajan ennen kasarmille paluutaan. Ei jäänyt huomaamatta, että Erhard, Georg Kiesingerin korvannut mies oli, kuten moni senaikainen Bundesbankin merkkihenkilö, entinen natsipuolueen jäsen, kuinka paljon tai vähän merkitystä tällä seikalla sitten onkin” (ibid.).

Connolly käsitteli tässä pelkästään yhtä saksalaista instituutiota. Vuonna 1966 Bundesbankissa oli “monta merkkihenkilöä”, jotka kaikki olivat natseja! Antaako tämä jonkinlaisen käsityksen siitä, mihin Euroopan supervaltio on matkalla? Pelkäämmekö tämän kirjan tuomaa totuutta Saksan ja Euroopan tapahtumista? Pelkäämmekö kohdata Raamatun profetiat?

Natsit tietävät, kuinka “käytetään raakaa voimaa ja laitetaan asiat järjestykseen”! Eikä pelkästään rahoitusjärjestelmässä.

Olemme kaikki tietoisia Hitlerin kolmannesta valtakunnasta. B. Connolly nimittää Kaarle Suuren valtakuntaa ensimmäiseksi valtakunnaksi.

Useimmat EU-johtajat pyrkivät “luomaan Kaarle Suuren valtakunnan uudelleen. Ei ollut sattumaa, että Belgian hallitus sijoitti EU: n ministerineuvoston toimistot ja kokoustilat Kaarle Suuren rakennukseen Brysselissä.

“Ei ollut sattuma sekään, että Giscard ja Schmidt hyväksyivät syyskuussa 1978 kahdenvälisessä huippukokouksessa Belgian kompromissiehdotuksen Aachenissa, joka oli Kaarle Suuren pääasiallinen toimipaikka ja hautapaikka. Tätä symboliikkaa korostettiin vahvasti sekä Ranskan että Saksan toimesta. Maiden kaksi johtajaa teki erityisvierailun Kaarle Suurien valtaistuimelle ja katedraalissa järjestettiin erityinen jumalanpalvelus. Huippukokouksen lopussa Giscard totesi: “Ehkä Kaarle Suurien henki oli meitä vartioimassa rahaongelmista keskustellessamme” (ibid.).

Kaarle Suuren henki on palannut. Tämä edesmennyt, ensimmäistä valtakuntaa hallinnut kuningas, kahlasi “verimeren” läpi saavuttaakseen tavoitteensa Euroopan hallitsemisesta.

Suureen kysymykseen ei ole vielä vastattu: “Kuka esittää Kaarle Suurta uudessa valtakunnassa? Tämä kysymys oli ilmassa Maastrichtissa, mutta siihen jätettiin vastaamatta” (ibid.).

Pian maailma saa tietää, kuka nykymaailman Kaarle Suuri on. Voit olla varma, että hän saa Saksan hyväksynnän. Hänen tekonsa tulee järkyttämään maailmaa suuresti enemmän kuin alkuperäisen Kaarle Suurien teot. Hän saa maailman kahlaamaan ihmiskunnan suurimmassa “verimeressä”, suuremmassa kuin kukaan on koskaan todistanut tai edes uskaltanut kuvitella! Neljäs valtakunta on paikalla. Ymmärrämme asian tai emme.

Tuhoamisleirit

Natsit käyttivät juutalaisten joukkomurhassa aluksi liikkuvia tappojoukkueita. Einsatzgruppen eli toimintaryhmät koostuivat neljästä yksiköstä, jokaisessa 500 - 900 miestä. Joukot murhasivat syksyyn 1942 mennessä noin 1,5 miljoonaa juutalaista. Kuolemanleirit osoittautuivat paremmaksi, nopeammaksi, etäisemmäksi tavaksi tappaa juutalaisia. Leirit säästivät ampujat, ei uhrit, tunteelliselta ahdistukselta.

Yhteenlaskettu juutalaisen kansanmurhan lukumäärä, ampumiset ja leirit mukaan laskettuna, oli 5,2 - 5,8 miljoonaa eli noin puolet Euroopan juutalaisväestöstä. Muita ihmisiä menehtyi natsi-Saksan käsissä myös noin 5 miljoonaa. Arvioitu leirien kuolonuhrien lukumäärä:

Auschwitz 1,000,000 juutalaista;

1,000,000 muuta

Treblinka 750,000 juutalaista

Belzec 550,000 juutalaista

Sobibór 200,000 juutalaista

Chelmno 150,000 juutalaista

Lublin 50,000 Jews

Useimmat ihmiset ovat jättäneet huomioimatta, että Herbert W. Armstrong varoitti tosiasiassa maailmaa Saksan tulevasta noususta. Vain hyvin harvat kuuntelivat häntä.

H. Armstrong totesi, että Saksan teollisuus, Saksan kansan työtahto ja päättäväisyys tuottaa ja järjestäytyä oli koko Euroopan ydin, sen elinehto. Hän sanoi, että nääntynyt Eurooppa ei kykenisi nousemaan ylös ilman elpyneen, tarmokkaan Saksan johtoa.

Maailma saa todistaa, kuinka historia tulee toistuumaan vielä yhden, viimeisten kerran. Pian kaikki on takana. Pelkästään Jeesuksen Kristuksen paluu voi pysäyttää tapahtumat.

Naahumin kirja on lopunajan profetia Saksasta. Naahumin kirjan jakeet 3:16–17 kertovat pettävästä vallasta: “Sinä olet lisännyt kauppiaasi lukuisammiksi kuin taivaan tähdet: syöjäsirkat ryöstävät ja lentävät pois. Sinulla on ennusmiehiä kuin heinäsirkkoja (oikeammin, sinun kruunattusi ovat kuin heinäsirkat) [Winston Churchill kutsui saksalaisia ja heidän sotakoneistoaan “heinäsirkoiksi”], kirjureita kuin sirkkaparvea (oikeammin, sinun kapteenisi ovat kuin suuria kulkusirkkoja), joka asettuu aidoille kylmänä päivänä; kun aurinko on noussut, ne pakenevat, eikä kukaan tiedä paikkaa, missä ne ovat “.

Toisen maailmansodan jälkeen, natsit katosivat maan alle kuin heinäsirkat talvella. Yhtäkkiä he olivat poissa näkyvistä. Toisaalta he ilmestyvät aivan yhtä nopeasti jälleen maailman näyttämölle. Jumala ennusti tapahtumien kulun tänä lopun aikana täsmälleen oikein.

Jumalan sana on tosi! H. Armstrong saattoi julistaa absoluuttisella auktoriteetilla Saksan tulevasta noususta–Raamatun sanan mukaisesti.

Tuima Saksa

Tarkastellaan nyt osaa H. Armstrongin kattamista profetioista, hänen hämmästyttävän tarkkaa ennustustaan Saksasta lopun aikana. Jumala nostaa saksalaiset oikaistakseen pahan Israelin. Israel koostuu kansoista, jotka omaavat historian Jumalan kanssa. Ne ovat kuitenkin laiminlyöneet Jumalan. Nyt Jumala rankaisee heitä tämän kaikkein vakavimman synnin takia.

Habakukin kirjan jakeessa 1:6 Jumala sanoo: “Sillä katso, minä nostan kaldealaiset, tuiman ja rajun (oikeammin, katkeran ja kiireisen) kansan …” Kaldealaiset ovat muinainen Babylonin kansa. Vaikka muinaiset babylonialaiset ja kaldealaiset ovat poissa maailman näyttämöltä, vanha Babylonian uskonto jatkuu edelleen.

“Astu alas ja istu tomuun, sinä neitsyt, tytär Baabel, istu maahan, valtaistuinta vailla, sinä Kaldean tytär; sillä ei sinua enää kutsuta hempeäksi ja hekumalliseksi” (Jesaja 47:1). Kuka on Babylon tänään? Mikä maailmanuskonto omaa tänään valtaistuimen?

“Istu äänetönnä ja väisty pimeään, sinä Kaldean tytär; sillä ei sinua enää kutsuta valtakuntien valtiattareksi. Minä vihastuin kansaani, annoin häväistä perintöni, minä annoin heidät sinun käsiisi; et osoittanut sinä heille sääliä, vanhuksellekin sinä teit ikeesi ylen raskaaksi” (jakeet 5-6). Nainen tai “tytär” viittaa Raamatun profetioissa kirkkoon tai seurakuntaan. Kävimme jo 3. luvussa läpi, että suuri väärä kirkko joko hallitsee tai vaikuttaa voimakkaasti “pyhän” Rooman valtakunnan seitsemään ylösnousemukseen (Johanneksen ilmestys17:5-6). Tämä valtakunta muodostuu Euroopassa juuri nyt seitsemännen ja viimeisen kerran. Johanneksen ilmestys17:12 kertoo, että se tulee olemaan 10 valtion eurooppalainen yhdistys. Saksa, muinaisen Assyria, tulee toimimaan “Eurovoiman” määräävässä asemassa.

Jumala kutsuu Habakukin ensimmäisessä luvussa Saksan johtamaa sotakoneistoa “katkeraksi ja kiireiseksi” – mikä kuvaa sitä osuvasti. Se on varsin katkera ja omaa kyvyn nopeaan salamasotaan. Jumala sanoo, että se on “kansa, joka kulkee maata lavealti ja ottaa omaksensa asuinsijat, jotka eivät ole sen” (Habakuk 1:6). Jumala ilmoittaa “nostavansa kaldealaiset”. Kaikki pyörii Saksan ympärillä. Muut maat ovat vain matkakumppaneita.

Jakeessa 7 Jumala tarjoaa lisää ymmärrystä koskien näitä tuimia, sotaisia ihmisiä: “Siitä itsestään tulee sen oikeus ja sen korkeus. Jerusalem Bible sanoo jakeesta 7: “Pelättyjä ja hirmuisia ihmisiä, heidän mahdistaan etenee heidän oikeutensa, heidän suuruutensa”. Jos tunnet vähänkin historiaa, tiedät kestä Jumala tässä puhuu. Saksan kansalaiset ovat sotureita, joiden vahvuus antaa heille oikeuden tehdä, mitä he haluavat ja milloin ne haluavat.

Jae 11 jatkaa: “Sitten se tuulena kiitää (oikeammin, hänen mielensä muuttuu, engl. shall his mind change) ja hyökkää, mutta joutuu syynalaiseksi, tuo, jolla oma voimansa on jumalana (laskien voimansa vallan omalle jumalallensa)”. Tämän poliittista petoa johtavan miehen mieli muuttuu, koska hänen jumalansa, saatana, vaikuttaa häneen vahvasti ja ehkä jopa ottaa hänet valtaansa. Saatanan VOIMA on elvytetyn, hirvittävän natsi-Saksan taustalla!

Yksi suurin aikamme ihme on Saksan herääminen, Saksan raunioista nousu kaikkein suurimmaksi Euroopan vallaksi – ja pian suurimmaksi voimaksi maailmassa! Asia on sinänsä varsin ällistyttävä.

Petovalta

Ilmestyskirjan jakeissa 17:1-3 enkeli sanoo Johannekselle: “Tule, minä näytän sinulle sen suuren porton tuomion, joka istuu paljojen vetten päällä, hänen, jonka kanssa maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet ja jonka haureuden viinistä maan asukkaat ovat juopuneet… Siellä minä näin naisen istuvan helakanpunaisen pedon selässä; peto oli täynnä pilkkaavia nimiä, ja sillä oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea”. Jumala kertoo, että tulemme näkemään ihmeellisen pedon nousun, joka ulottaa vaikutuksensa kaikkiin maapallon asukkaisiin.

Jatketaan jakeesta 7: “Ja enkeli sanoi minulle: Miksi ihmettelet? Minä sanon sinulle tuon naisen salaisuuden ja tuon pedon salaisuuden, joka häntä kantaa ja jolla on seitsemän päätä ja kymmenen sarvea”. Jumala ilmoitti H. Armstrongille Ilmestyskirjan luvun 17 ja muiden kirjoituksien kautta, kuinka suuri poliittinen peto nousisi Euroopassa ja kuinka suuri eurooppalainen uskonnollinen peto liittyisi siihen, epäpyhässä liitossa, yhteisenä tarkoituksena valloittaa maailma. Tulemme näkemään, kuinka uskonto herättää eurooppalaisten tunteet. Lisäksi näyttämölle astuu suuruudenhullu mies, joka lietsoo ihmisiä Hitlerin kaltaisilla kyvyillä.

Ilmestyskirjan luvun 17 jae 8 ilmoittaa: “Peto, jonka sinä näit, on ollut, eikä sitä enää ole, mutta se on nouseva syvyydestä ja menevä kadotukseen; ja ne maan päällä asuvaiset… ihmettelevät, kun he näkevät pedon, että se on ollut eikä sitä enää ole, mutta se on tuleva”.

Jakeen 8 “pohjaton kaivo” -ilmaisu tarkoittaa tarkemmin maan alle menemistä. Natsit menivät maan alle ennen toisen maailmansodan loppua.

Niin sanottu pyhä Rooman valtakunta nousee valtaan viimeisen kerran. Ilmestyskirjan 17:9–12 lausuu: “Tässä on ymmärrys, jossa viisaus on: Ne seitsemän päätä ovat seitsemän vuorta, joiden päällä nainen istuu; ne ovat myös seitsemän kuningasta; heistä on viisi kaatunut, yksi on” – juuri kyseisellä hetkellä H. Armstrong astui kuvioihin ja alkoi ymmärtää näitä profetioita – “ja viimeinen ei ole vielä tullut ” – mutta se nousee nyt – “ja kun hän tulee, pitää hänen vähän aikaa pysymän. Ja peto, joka on ollut ja jota ei enää ole, on itse kahdeksas, ja on yksi noista seitsemästä, ja menee kadotukseen. Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, ovat kymmenen kuningasta, jotka eivät vielä ole saaneet kuninkuutta, mutta saavat vallan niinkuin kuninkaat yhdeksi hetkeksi (tunniksi) pedon kanssa”

Tämä epäpyhä liitto ei tule kestämään kauaa, mutta “näillä on yksi ja sama mieli, ja he antavat voimansa ja valtansa pedolle” (jae 13). Heidän koko olemassaolonsa pyörii sen ympärillä, mitä saatana käskee heitä tekemään. Tapahtumat muuttuvat hirveiksi! “Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule” (Evankeliumi Matteuksen mukaan 24:21).

Ilmestyskirjan jakeessa 18:3 Jumala kertoo lisää tästä suuresta saatanallisesta järjestelmästä, nimeltä Babylon. “Sillä hänen haureutensa vihan viiniä ovat kaikki kansat juoneet, ja maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet hänen kanssansa, ja maan kauppiaat ovat rikastuneet hänen hekumansa runsaudesta.”

Tämä suuri uskonnollinen valta–pedon päällä istuva nainen–mitä hän tulee tekemään vallallaan? Jakeet 12 ja 13 sanovat, että hän tekee kauppaa “orjista ja ihmissieluista.”

Jesajan kirjan jakeessa 10:5 Jumala sanoo: “Voi Assuria [moderneja saksalaisia], joka on minun vihani vitsa ja jolla on kädessään minun suuttumukseni sauva!”. Huomaa, että Jumala puhuu assyrialaisista, ei 10 kansakunnasta. Pelkästään yhdestä vahvasta kansakunnasta. Saksalaiset ovat varsinainen suuri uhka. Jumala käyttää heitä erityistä tarkoitustaan varten.

Jumala kertoo: “Minä lähetän hänet jumalattoman kansakunnan kimppuun, käsken hänet vihastukseni kansaa vastaan saalista saamaan ja ryöstöä ryöstämään ja tallaamaan sitä kuin katujen lokaa” (jae 6). Jumala ilmoittaa, että saksalaiset ovat hänen työvälineensä. He tallaavat ihmisiä alas “kuin katujen lokaa”.

Jae 7: “Mutta hän ei ajattele niin, se ei ole hänen sydämensä aivoitus …” Edes pian muodostuvan Saksan johtaman petovallan johtaja ei usko, että hän tuhoaisi tai hävittäisi kansakuntia. Mutta jakeen loppu kertoo: ” … vaan hänen sydämensä halu on hävittää ja tuhota kansoja paljon”. Habakuk 1:11 mukaan hänen mielensä muuttuu.

Monet kansat ovat tuhoutuneet saksalaisten voimasta. Muista Leonard Catrellin lausuma: “Kaikista ihmisen valloituksen kronikoista on vaikea löytää ketään toista kansaa, joka olisi omistautunut verenvuodatukseen ja teurastukseen voimakkaammin kuin assyrialaiset. Heidän raivokkuudelleen ja julmuudelleen löytyy harvoja vastineita muualta paitsi ” – tässä hän puhuu Saksasta.

Assyria oli koko historian suurin sotakoneisto. Assyrialaiset olivat suuria valloittajia. He omasivat ylivoimaiset aseet ja ylivoimaisen organisaation. He löytyvät taas tänään maailman kulisseista!

Saksa profetioissa

Kun H. Armstrong astui näyttämölle, suuri osa Danielin profetiasta oli jo toteutunut. Kuitenkin tärkeä osa profetiasta on vielä täyttymättä–ja se käy toteen pikaisesti!

Jumala sanoo Danielin kirjan jakeessa 8:23: “Ja heidän valtansa lopulla – lopun ajan Rooman valtakunnan aikana–”kun luopiot ovat täyttäneet syntiensä mitan, nousee kuningas, kasvoilta röyhkeä (tuima) ja juonissa taitava”. Tämä poliittinen eläin on aikeissa nousta ylös ja hämmästyttää maailman!

Jonkin aikaa Saksa ja Euroopan unioni saavat nauttia poliittisen unioninsa hyödyttämästä nopeasta talouskasvusta. Jumalan mukaan tämän jälkeen tämä suuren sotilaallisen voiman omaava jättiläismäinen supervaltio kääntyy Israelia vastaan.

Jatketaan Danielin kirjan jakeesta 8:24: “Ja väkevä on hänen voimansa, vaikka ei tosin hänen omasta voimastaan”. Petoyhteisössä toimii Saksan lisäksi yhdeksän muuta maata, mutta todellinen pedon takana oleva valta on saatana (Johanneksen ilmestys13:4) – juuri tätä “ei tosin hänen omasta voimastaan” tarkoittaa. Muodostuu 10 valtiota tai kansanryhmää, ja tämä saksalainen johtaja, “kuningas kasvoilta tuima”, hallitsee niitä kaikkia.

Jae 24 jatkaa: “Ihmeellisen paljon hän saa aikaan hävitystä …” Tämä tarkoittaa ydintuhoa! Saksa aikoo hankkia ydinohjuksia ja -pommeja sekä mahtavan armeijan. Se “saa aikaan ihmeellisen paljon hävitystä” monille miljoonille ihmisille!

Kokonaisia kaupunkeja tuhoutuu kokonaisuudessaan. Jumala lupaa kuitenkin suojella uskollisia omiaan. Tarvitsemme suojelua. Mitä tapahtuu niille, jotka pilkkaavat Jumalan suojelusta? Jae 24 osoittaa heidän kohtalonsa: “[Ihmeellisen paljon hän saa aikaan hävitystä; ja hän menestyy siinä, mitä hän tekee, ja hän tuottaa turmion väkeville ja pyhien kansalle”.

Jae 25 kertoo ihmiskunnan kohtalosta tämän “kuninkaan, kasvoilta tuiman” käsissä. “Ja hänen oveluutensa tähden onnistuu petos hänen kädessään. Hän hautoo suuria sydämessään, ja keskellä rauhaa hän tuottaa turmion monille…”. The New English Bible kääntää saman lauseen: “Hän loihtii suuria suunnitelmia, ja kun vähiten odotetaan, aiheuttaa tuhoa monille”. Mestarillisen, saatanallisen petoksen kautta tämä petovalta hävittää ja saattaa tuhon miljoonille!

Pakanoista pahimmat

Miksi Jumala sallii kauhean petovallan nousun ja tuhoamisen? Hesekielin kirjan luku 7 kertoo meille, että Jumala sallii pedon toiminnan, sillä hän rankaisee sen avulla kansaansa. Lue jakeet 2-3.

Miksi Jumala toimii näin? Jae 23: “Valmista kahle, sillä maa on täynnä verivelkain tuomiota, ja kaupunki on täynnä väkivaltaa”. Kenestä tässä puhutaan? Lue sanomalehtien otsikot. Voimme nähdä väkivalta epidemian selvästi Yhdysvalloissa. Sen kaupungit ovat täynnä väkivaltaa. Jumala rankaisee nykypäivän israelilaisia, koska maamme ovat täynnä väkivaltaa ja kansamme ei edelleenkään käänny Jumalan puoleen.

Jumala toimii seuraavasti: “Ja minä tuon pakanoista pahimmat, ja ne ottavat omiksensa teidän talonne. Minä teen lopun voimallisten ylpeydestä, ja heidän pyhäkkönsä häväistään” (jae 24). Kun “pakanoista pahimmat” pääsevät valtaan, he toimivat, miten ovat aina toimineet. Jumala sanoo, että tällä kertaa he saavat aikaan kauheamman hävityksen, kuoleman ja tuhon kuin koskaan aikaisemmin ihmisen historian kuluessa (Hesekielin kirja 5:9).

Saksalaiset omaavat monia ihania piirteitä. Mutta kun saatana johtaa heidät sotaan, he muuttuvat brutaaleiksi!

Ajoittain meitä täytyy muistuttaa siitä, kuinka kamala ihminen voi olla lähimmäistään kohden. Epäinhimillisyydestä löytyy tuskin selvempää esimerkkiä kuin saksalaisten toiminta toisessa maailmansodassa. Kuinka paljon olemme unohtaneet? Olemmeko täysin sulkeneet tapahtumat pois mielestämme? Kuvittelemmeko, etteivät tapahtumat enää toistu? Jumala sanoo, että ne tulevat toistumaan, ja paljon pahemmassa mittakaavassa kuin koskaan aikaisemmin.

Meidän on muistutettava itseämme Saksan keskitysleirein tapahtumista modernin “sivilisaation” pahana aikana. “Pakanoista pahin” viittaa tänään Saksaan.

Lopun kriisi

Seuraava tulevaisuudessa toteutuva profetia osoittaa, kuinka nykyiset tapahtumat johtavat aikakautemme loppukriisin: “Mutta lopun ajalla Etelän kuningas [Lähi-idän voimatekijä] iskee yhteen hänen kanssansa. Ja Pohjan kuningas [Saksan johtama Euroopan unioni] käy tämän kimppuun vaunuilla ja ratsuilla ja monilla laivoilla, hyökkää hänen maihinsa, tulvana leviten niiden ylitse” (Danielin kirja 11:40). Saksalaiset ottavat Lähi-idän hallintaansa.

Jae 41: “Hän [Pohjan kuningas] hyökkää myös Ihanaan maahan [Jerusalemiin ja luvattuun maahan], ja monta kaatuu …”

Lähi-idän tapahtumat aiheuttavat vakavan ongelman, ne laukaisevat kolmannen maailmansodan. Raamattu kertoo tästä. Pohjan kuningas on asettumassa asemiinsa, sen valmistautuu tätä maailmanlaajuista tragediaa varten. Etelän kuningas on myös käytännöllisesti katsoen asemissaan – ja omistaa öljyn. Se ei ole vain vielä täysin tietoinen öljyn tarjoamasta vastuksesta Eurooppaa vastaan.

Saksa, jolla ei ole juurikaan öljyä, odottaa sopivaa hetkeä ottaa Lähi-itä hallintaansa, mitä se on suunnitellut jo vuosia. Öljy oli laukaiseva tekijä Japanin hyökkäykselle Pearl Harboriin ja toiseen maailmansotaan Tyynellämerellä. Öljy saattaa olla pääsyy Pohjan ja Etelän kuninkaan yhteentörmäykseen, toimien sen laukaisevana tekijänä.

Kyky kontrolloida Jerusalemia saattaa myös johtaa sotaan. Sekä katoliset että muslimit haluavat epätoivoisesti Jerusalemin omakseen.

Rangaistus ja pelastus

Assyrialaiset nöyryytetään. Jumala rankaisee Assyriaa, samoin kuin hän rankaisee Israelia ja seurakuntaansa. Kaikki lopunajan profetiat viittaavat samaan lopputulokseen Saksan tuhoon!

Saksan kauhea kohtalo käy ilmi Jesajan kirjan jakeista 13:17–19. Jumala murskaa Saksan sotakoneen lähettämällä aasialaislaumat sitä vastaan!

Jumala lausuu Jesajan kirjan jakeissa 10:12–13: “Mutta kun Herra on päättänyt kaiken työnsä Siionin vuorella ja Jerusalemissa, niin minä kostan Assurin kuninkaalle hänen sydämensä ylpeyden hedelmän ja hänen kopeitten silmiensä korskan. Sillä hän sanoo: Oman käteni voimalla minä sen tein ja viisaudellani …”. Saksalaisten ego johtaa heidät tuhoon. On uskomatonta, kuinka ihmiset haluavat ottaa aina kunnian Jumalan teoista?

Jumala puhuu Naahumin kirjan jakeissa 3:18–19: “Sinun paimenesi, Assurin kuningas, ovat nukkuneet, sinun ylhäisesi jääneet liikkumattomiksi. Sinun väkesi on hajaantunut vuorille, eikä ole kokoajaa. Auttamaton on sinun perikatosi, parantumaton sinun haavasi. Kaikki, jotka kuulevat sanoman sinusta, paukuttavat sinulle käsiänsä. Sillä ketä ei olisi yhäti kohdannut sinun pahuutesi”. Historia osoittaa, että saksalaisten pahuus on koskettanut jatkuvasti maailmaa.

Danielin kirjan jae 8:25 paljastaa meille petovallan kohtalon Kristuksen paluun ihanana aikana: “Ruhtinasten ruhtinastakin vastaan hän [petovalta] nousee, mutta ilman ihmiskättä hänet muserretaan”. Jeesus Kristus tulee musertamaan sen ilman fyysisiä käsiä – Jumalan yliluonnollinen väliintulo musertaa sen!

Tämä ylimielinen petovalta taistelee Jeesusta Kristusta vastaan, mutta se murskataan ja tuhotaan! Hyvä uutinen kertoo, että Jeesus Kristus valmistautuu palaamaan maan päälle voimassaan ja kunniassaan! Hän murskaa Euroopan yhteisön, joka nousee nyt silmiemme edessä voimallisesti.

Onneksi meitä odottaa hyvä uutinen. Kun kirkastettu Jeesus Kristus palaa, “He [pedon liittolaiset] sotivat Karitsaa vastaan, mutta Karitsa on voittava heidät, sillä hän on herrain Herra ja kuningasten Kuningas …” (Johanneksen ilmestys 17:14). Lopulta Jumala palauttaa rauhan ihmiskunnalle (Sakarjan kirja 10:06, 10–11).

Jumala lannistaa Saksan ja pyhän Rooman valtakunnan sen jälkeen kuin muinainen sotakone on lannistanut maailman. Sitten Jumala nostaa kaiken takaisin ylös–hänen tavallaan–hänen laillaan ja hallituksellaan. Saksalaiset ovat poikkeuksellisen lahjakkaita ihmisiä, jotka tulevat olemaan varsin suuria huomisen maailmassa. Jumalan tarvitsee vain kanavoida heidän lahjakkuutensa oikeaan suuntaan. Sitten he palvelevat Jumalaa yhtä innokkaasti kuin he tietämättään palvelivat saatanaa kaikkina näinä vuosina. Kaikki tullaan tekemään Isän Jumalan kunniaksi.

Mitä me voimme tehdä?

On selvää, että saatana hyödyntää Euroopassa Yhdysvaltoja ja Englantia vastaan kytevän vihan. Hän kiihottaa vihan ydinholokaustiksi – liekehtiväksi paloksi, jota on vaikea edes kuvitella. Meidän on valmistauduttava tätä varten

Sefanjan kirjassa 2:1-3 kehotetaan: “Kokoontukaa, kokoontukaa yhteen, ei-toivottu kansa [Jumalalle uskolliset] (suomalainen käännös ei ole alkutekstin mukainen) ennenkuin neuvopäätös on synnyttänyt–päivä kiitää pois kuin akanat–ennenkuin teidän päällenne tulee Herran vihan hehku, ennenkuin teidän päällenne tulee Herran vihan päivä. Etsikää Herraa, kaikki maan nöyrät, te, jotka pidätte hänen oikeutensa. Etsikää vanhurskautta, etsikää nöyryyttä; ehkä te saatte suojan Herran vihan päivänä”. Jumala sanoo, että jos hänen omansa ovat uskollisia häneltä oppimalleen, heidät voidaan piilottaa pian tätä maata kohtaavilta kauheuksilta!

Kuinka voimme saada suojan? Meidän täytyy etsiä Jumalaa ennen suuren ahdistuksen iskemistä. Tämä pakenemisen kaava. Etsi Jumalaa nyt! “Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on. Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta” (Jesajan kirja 55:6-7).

Saksan ja pyhän Rooman valtakunnan historia paljastaa, mihin Euroopan tapahtumat tänään johtavat. Vielä tärkeämpää on huomata, että Jumalan profetiat näyttävät meille etukäteen, mitä Euroopassa tulee tapahtumaan – ja miten sen tapahtumat vaikuttavat koko maailmaan. Kuinka toimia, ennen kuin on liian myöhäistä? Etsi Jumalaa, kun hänet löytää voidaan.

Olemmeko unohtaneet?

Tämä sisältää graafisen kuvauksen menneistä, järkyttävistä tapahtumista. Ote on kirjasta Claude Lanzmann, Shoah, An Oral History of the Holocaust.

Kun aloimme avata hautoja, emme voineet auttaa, me kaikki purskahdimme nyyhkyttämään, mutta saksalaiset hakkasivat meidät melkein kuoliaaksi. Meidät laitettiin työskentelemään tappavan tahtiin kahden päivän ajan ja meitä lyötiin koko ajan, eikä meille annettu työkaluja. Saksalaiset kielsivät meitä käyttämästä “ruumis” ja “uhri” -sanoja. Kuolleet olivat puupöllejä, lantaa, eikä heillä ollut minkäänlaista arvoa. Jos joku sanoi “ruumis” tai “uhri”, häntä lyötiin. Saksalaiset käskivät meitä sanomaan ruumiista Figuren, joka tarkoittaa nukkeja tai mallinukkeja tai Schmattes, joka tarkoittaa “riepuja”.

Vilna Gestapon johtaja kertoi, että siellä makasi 90000 ihmistä, joista ei saanut jäädä minkäänlaista jälkeä …

Aloimme työskennellä paikassa, jota he kutsuivat Treblinkaksi. En voinut uskoa, mitä portin toisella puolella tapahtui, että kaikki sinne menneet ihmiset katosivat, että kaikki tuli hiljaiseksi. Mutta hetken päästä, kun tiedustelimme siellä meitä ennen työskenteleviltä ihmisiltä, tajusimme. Kun kysyimme, mitä muille ihmisille oli tapahtunut, he vastasivat: “Mitä sinä tarkoitat, mitä oikein tapahtui? Etkö tiedä? Kaikki kaasutettiin, kaikki tapettiin”. Oli mahdotonta vastata–olimme kuin kiviä. Emme voineet kysyä, mitä tapahtui vaimolle, lapselle: “Mitä tarkoitat–vaimo, poika? Ketään ei ole enää! ” …

Kun 5000 Juutalaista saapui Treblinkaan, heistä 3000 makasi autoissa kuolleina. He olivat joko viiltäneet ranteensa tai vain kuolleet. Purkamamme ihmiset olivat puoliksi kuolleita, puoliksi hulluja. Toisissa junissa Kielcestä [Puolasta] ja muualta, vähintään puolet oli kuollut. Pinosimme heidät sinne, tänne, tuonne. Tuhannet ihmiset lojuivat päällekkäin pinottuina rampin päällä. Pinottuina kuten laudat. Muut elossa olevat juutalaiset odottivat siellä kaksi päivää: pienet kaasukammiot eivät kyenneet enää käsittelemään koko kuormaa. Ne toimivat yötä päivää tällä ajanjaksolla

Saapui yhä enemmän ihmisiä, aina lisää, eikä meillä ollut tilaa tappaa heitä. Sotilasjohdolla oli kiire puhdistaa Varsovan ghetto. Kaasukammiot eivät kyenneet käsittelemään kuormalastia. Pienet kaasukammiot. Juutalaiset joutuivat odottamaan vuoroaan päivän, kaksi, kolme päivää. He tiesivät, mitä oli tulossa. He eivät ehkä olleet aivan varmoja, mutta monet kyllä tiesivät. Joukossa oli juutalais-naisia, jotka silpoivat tyttäriensä ranteet yöllä ja leikkasivat sen jälkeen omansa. Osa myrkytytti itsensä …

Maassa makaavat ruumiit raivattiin pois. Oli vanhojen kaasukammioiden aika. Koska kuolleita oli niin paljon, niistä ei päästy eroon, ruumiit kasautuivat kaasukammioiden ympärille päiviksi. Ruumiskasan alla oli kolme tuumaa syvä likakaivo, joka oli täynnä verta, matoja ja lantaa. Kukaan ei halunnut puhdistaa sitä. Juutalaiset antoivat ennemmin ampua itsensä kuin suostuivat työskentelemään siellä.